Elokuvaa on koulussa tarkasteltu yleensä tarinankerronnan ja draaman näkökulmasta. Siihen on ollut tarjolla paljon ansiokasta oppimateriaalia sekä opettajille että oppilaille – niin elokuvien katsomiseen kuin niiden tekemiseenkin. Hyvistä yrityksistä huolimatta elokuvien kuvaaminen ei kuitenkaan ole oikein integroitunut oppiaineisiin. Näytelmäelokuvan valmistaminen on opettajan näkökulmasta ollut monivaiheista, aikaavievää ja teknisesti haastavaa puuhaa – eikä se ole välttämättä edistänyt oppimista.
Mutta, kuten olemme tällä koulutuspolulla huomanneet, on tarinoiden kertominen vain yksi elokuvan käyttömahdollisuuksista. Miten elokuva toimii tv-uutisissa, videoblogeissa, lomavideoissa – ja kamerakynätyöskentelyssä?
Elokuvan kolme perusasiaa -polulla tutkimme välineen niitä perusominaisuuksia, jotka yhdistävät kaikkia elokuvan muotoja. Ne eivät ole videokurssilta tuttuja sääntöjä – käännekohtia, suojaviivoja ja kuvakokoja. Sen sijaan jäljet johtavat havaintojen tekemiseen ja ajatteluun. Perusasioita on kolme:
1. Kuva ei kerro, se näyttää.
2. Elokuvaaminen on ajan ja tilan rajaamista.
3. Leikkaus luo merkityksiä.
Draama, monista muista hyvistä ominaisuuksistaan huolimatta, on kömpelö työtapa integroitavaksi eri oppiaineiden opiskeluun koulussa. Elokuvallinen ajattelu tarinoiden takana tarjoaa merkittävästi enemmän pedagogisia mahdollisuuksia. Siksi myös opettajan on tärkeää tuntea ajattelun mekanismeja.
Polun rakenne ja työskentelytapa
Tällä sivupolulla näet kolme 10–15 minuutin mittaista elokuvaa elokuvan perusasioista. Rastien pohdiskelutehtävät voit tehdä itseksesi ajattelemalla tai kirjoittamalla. Vielä enemmän saat niistä irti parin tai ryhmän kanssa keskustellen. Elokuvien yhteydessä esitellään myös oppimista syventäviä kuvausharjoituksia, jotka sopivat sovellettuina sekä lapsille, nuorille että aikuisille. Elokuvan kolme perusasiaa -polun suorittaminen kestää valinnoista riippuen 2–4 tuntia.