Kamerakynä-työskentelyssä kuvaamalla…
1. Tutkitaan ja jäsennetään maailmaa. Lapset käyttävät kameraa havaitsemisen ja ajattelun apuvälineenä. Kameralla esimerkiksi tehdään muistiinpanoja, käsitellään havaintoja ja tarkastellaan niitä yhdessä muiden esikoululaisten kanssa.
2. Hahmotetaan ja havainnollistetaan. Kuvaamalla konkretisoidaan ja tehdään näkyväksi asioita, joita voi olla vaikea havainnollistaa lapsille muuten: kieltä, käsitteitä ja ilmiöitä. Haastavakin tiedollinen sisältö saa elävän muodon, joka on helpompi muistaa.
3. Tuotetaan ja jaetaan tietoa. Työskentelyn päämääränä on tuottaa lyhyt yksinkertainen video, joka sisältää tietoa. Tavoite ohjaa lapsia käsittelemään ja jäsentämään tietoa. Lasten tekemiä videoita voidaan käyttää oppimateriaalina samassa tai muissa ryhmissä – kevään eskariryhmä voi esimerkiksi tehdä sääntövideoita seuraavan syksyn uusille eskarilaisille. Verkossa opetusvideot, ns. tutoriaalit ovat vahva kasvava genre.
4. Ilmaistaan itseä. Freinet-pedagogiikan isä Célestin Freinet piti kirjallista itseilmaisua väylänä yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen. 2000-luvulla kuva vaikuttaa tekstin rinnalla. Kamerakynä-tehtävässä tavoitteena on tuottaa elävä kuva omista havainnoista, tunteista tai ajatuksista.
5. Vuorovaikutetaan. Elokuva on media, viestin välittäjä. Kameran avulla kommunikoidaan toisten kanssa ja pyritään mahdollisesti myös vaikuttamaan heihin.
6. Todennetaan oppimista. Kuvaamalla lapsi osoittaa osaamisensa vangitsemalla sen kuvaksi. Katsojana voi olla muu ryhmä tai lapsi itse. Videota kuvatessaan lapsi väistämättä suuntaa ja arvioi itse omaa työskentelyään. Menikö hyvin? Otetaan uusiksi! Oppimisprosessin aikana tallennettuihin asioihin voidaan palata myöhemmin: vanhaa videotaan katsomalla lapsi voi itse havaita kehittyneensä. Lapsen ei toki tarvitse osoittaa oppimistaan eskarissa, eikä sitä varhaiskasvatuksessa edellytetä, mutta kamerakynän pedagogiikassa oppiminen tulee todennettua käytännössä automaattisesti kuvaustehtävien sivutuotteena. Se on vain hieman erilaista kuin myöhemmin koulussa.
Tämä jaottelu on syntynyt analysoimalla opettajien käytännössä toteuttamia tehtäviä. Uusia käyttötapoja saattaa siis syntyä näiden rajojen ulkopuolellekin.