Kamerakynä-työskentelyssä kuvaamalla…
1. Tutkitaan ja jäsennetään maailmaa. Oppilaat käyttävät kameraa havaitsemisen ja ajattelun apuvälineenä. Kameralla esimerkiksi tehdään muistiinpanoja, käsitellään havaintoja ja tuodaan niitä luokkaan yhdessä tarkasteltavaksi.
2. Hahmotetaan ja havainnollistetaan. Kuvaamalla tehdään näkyväksi abstrakteja asioita: kieltä, käsitteitä ja ilmiöitä. Monimutkainenkin tiedollinen sisältö saa elävän muodon, joka on helpompi muistaa.
3. Tuotetaan ja jaetaan tietoa. Työskentelyn päämääränä on tuottaa lyhyt video, joka sisältää tietoa. Tavoite ohjaa oppilaita käsittelemään ja jäsentämään tietoa. Oppilaiden tuottamia videoita voidaan käyttää oppimateriaalina samassa tai muissa ryhmissä. Verkossa opetusvideot, ns. tutoriaalit ovat vahva kasvava genre.
4. Ilmaistaan itseä. Freinet-pedagogiikan isä Célestin Freinet piti kirjallista itseilmaisua väylänä yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen. 2000-luvulla kuva on vaikuttaa tekstin rinnalla. Kameralla voi näyttää maailman sellaisena kuin sen itse näkee – tai haluaa toisten näkevän. Toiminnan tavoitteena on tuottaa elävä kuva omista havainnoista,tunteista tai ajatuksista.
5. Vuorovaikutetaan. Elokuva on media, viestin välittäjä. Kameran avulla kommunikoidaan toisten kanssa ja pyritään ehkä vaikuttamaan heihin.
6. Todennetaan oppimista. Kuvaamalla oppilas osoittaa osaamisensa vangitsemalla sen kuvaksi. Katsojana voi olla opettaja, muu ryhmä tai oppilas itse. Videota kuvatessaan oppilas suuntaa ja arvioi itse omaa työskentelyään. Oppimisprosessin aikana tallennettuihin vaiheisiin voidaan palata myöhemmin.
Jaottelu on syntynyt analysoimalla opettajien käytännössä toteuttamia tehtäviä. Uusia käyttötapoja saattaa siis syntyä näiden rajojen ulkopuolellekin.