[vc_row css=”.vc_custom_1470480935905{padding-top: 15px !important;padding-right: 15px !important;padding-bottom: 15px !important;padding-left: 15px !important;background-color: #ffffff !important;}”][vc_column][vc_single_image image=”470″ img_size=”large”][vc_column_text]Olet nyt tutustunut kamerakyn\u00e4n pedagogiikkaan ja elokuvallisen ajattelun perusasioihin. Palataan viel\u00e4 hetkeksi kuvaamisen oppimista edist\u00e4viin mekanismeihin ja vedet\u00e4\u00e4n lankoja yhteen. Miten elokuvan ominaisuudet\u00a0vaikuttavat oppimiseen?[\/vc_column_text][vc_tta_accordion active_section=”1″ collapsible_all=”true”][vc_tta_section title=”Oppimista edist\u00e4v\u00e4t mekanismit” tab_id=”1470835260379-31098de1-8266″][vc_column_text]Kamerakyn\u00e4ty\u00f6skentelyss\u00e4 oppilas on aktiivinen toimija, joka k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 kameraa omien havaintojensa ja ajatustensa j\u00e4sent\u00e4miseen. V\u00e4lineen ominaisuuksia ja pedagogiikan oppimisk\u00e4sityst\u00e4 voi tarkastella kuuden eri mekanismin kautta.<\/p>\n
1. Konkretisoi ja kuvallistaa.<\/strong> Kuvaamisprosessissa abstraktit k\u00e4sitteet saavat konkreettisia muotoja, joita oppilaan on helpompi k\u00e4sitell\u00e4 ja muistaa. Liikkuminen kuvan ja kielen v\u00e4lill\u00e4 tuottaa paljon ajattelua. Kun opiskeltavaa aihetta k\u00e4sitell\u00e4\u00e4n monella tavalla eri vaiheissa, siihen liittyv\u00e4 konteksti laajenee. Eri aistit ovat aktiivisia ja muistij\u00e4lki\u00e4 j\u00e4\u00e4 aivoissa moneen eri paikkaan.
\n2. J\u00e4sent\u00e4\u00e4 havaintoja ja ajatuksia.<\/strong> Kamera on v\u00e4line todellisuuden purkamiseen ja j\u00e4sent\u00e4miseen. Kuvaaminen auttaa oppilasta pys\u00e4htym\u00e4\u00e4n oman havainnon \u00e4\u00e4relle, ty\u00f6st\u00e4m\u00e4\u00e4n sit\u00e4. Mielikuvat ovat h\u00e4ilyvi\u00e4 ja ohimenevi\u00e4, mutta kuva kameran ruudulla pysyy paikallaan pidemp\u00e4\u00e4n. Kuvaamisprosessissa ajatuksesta syntyy konkreettinen kuva, jota voi ty\u00f6st\u00e4\u00e4 yksin ja yhdess\u00e4.
\n3. Ohjaa tarkkaavaisuutta.<\/strong> T\u00e4rke\u00e4 osa opettajan ty\u00f6t\u00e4 on oppilaiden tarkkaavaisuuden suuntaaminen. Kamerakyn\u00e4-ty\u00f6skentelyss\u00e4 kamera yll\u00e4pit\u00e4\u00e4 oppimisen kannalta edullisia skeemoja. Hyv\u00e4 kuvausteht\u00e4v\u00e4 haastaa lapsen leikkiin, jossa h\u00e4n itse ohjaa itse\u00e4\u00e4n tarkkaavaisuuteen. Ryhm\u00e4ty\u00f6skentelyss\u00e4 kuvaaminen edellytt\u00e4\u00e4 kaikilta osallistujilta samanaikaista keskittymist\u00e4.
\n4. Ohjaa oppimisprosessia.<\/strong> Kamerakyn\u00e4ty\u00f6skentely tuottaa itseohjautuvuutta. Kun tavoitteena on yksinkertainen yhden tai muutaman otoksen video, se on kuviteltavissa jo ennen kuvaamista. (Traditionaalinen lyhytelokuva hahmottuu vasta leikkausvaiheessa.) Oppilaat voivat yhdess\u00e4 arvioida ja neuvotella, mit\u00e4 heid\u00e4n on teht\u00e4v\u00e4, jotta tavoitteen mukainen lopputulos syntyy. Video voidaan suunnitella ja kuvata heti uudestaan, kunnes se vastaa ryhm\u00e4n ajatusta.
\n5. Lis\u00e4\u00e4 omistajuutta.<\/strong> Videoty\u00f6skentelyss\u00e4 syntyy konkreettinen objekti. Tehty ty\u00f6 ja oppiminen tulee n\u00e4kyv\u00e4ksi. Oppilas on aktiivinen toimija, jonka ajattelu ja ty\u00f6skentely j\u00e4tt\u00e4\u00e4 videoon j\u00e4ljen. Kun ty\u00f6t\u00e4 arvioidaan, oppilas itse ei ole arvioinnin kohteena vaan subjektina. Omistajuus omaan oppimiseen kasvaa.
\n6. Tuottaa oppimista edist\u00e4vi\u00e4 emootioita.<\/strong> Kuvaaminen on hauskaa, sosiaalista ja motivoivaa. Haastavat kuvausteht\u00e4v\u00e4t avaavat tilan oppilaan luovuudelle ja onnistumisen kokemuksille. Kameralle esiintyminen on vaarattomampaa kuin opettajan tai luokan arvioinnin kohteeksi asettuminen. Kamerakyn\u00e4-ty\u00f6skentelyss\u00e4 toteutuvat pedagogisen viihtymisen kolme kulmakive\u00e4: turvallisuus, uteliaisuus ja vuorovaikutus.<\/p>\n