Kirjasto

Audiovisuaaliseen kirjastoon olemme koonneet Kaikki kuvaa EDU -koulutuksen materiaalit vapaasti tutkittavaksi. Kirjasto tarjoaa oivalluksia kaikille elokuvan äärellä viihtyville: opettajille, elokuvaopettajille, opiskelijoille, elokuvaharrastajille ja tavallisille elokuvankatsojille. Voit katsoa opetuselokuvia, kokeilla kuvausharjoituksia tai etsiä ohjeita ja ideoita omaan opetukseesi.

Kamerakynän pedagogiikka

Ajatuksen kamerakynästä kehitti alunperin ranskalainen elokuvaohjaaja ja -kriitikko Alexandre Astruc. Vuonna 1948 kirjoittamassaan esseessä hän esitti, että taiteilija voi käyttää kameraa ajatustensa ilmaisemiseen samoin kuin kirjailija käyttää kynäänsä. Kamerakynän pedagogiikassa Astrucin ajatus tuodaan 2000-luvun koulun digitaaliseen ympäristöön. Videokameraa käytetään oppimisen välineenä kuin kynää: yksinkertaisesti, nopeasti ja monipuolisesti.

Kamerakynätyöskentelyä voi soveltaa kaikissa oppiaineissa eri ikäisten oppilaiden kanssa. Välineen monipuolisuus mahdollistaa erilaisia työtapoja, joissa kuvaaminen edistää oppimista. Videossa havainnollistetaan esimerkein kuusi toiminnallista tavoitetta, kuvaamisen yleistä päämäärää, jotka suuntaavat oppilaan toimintaa. Oppilaat ja opettajat kertovat ajatuksiaan kamerakynätyöskentelystä.

  • Oppilaiden tuntityöskentelyä videoituna

    Kevään merkkejä

    2.-luokkalaiset etsivät ja tunnistavat koulun pihalta kevään merkkejä.


    Ketteryysrata

    2.–3.-luokkalaiset rakentavat liikuntasaliin ketteryysratoja ja kuvaavat toimintaohjeet.


    Uusia käsitteitä

    4.-luokkalaiset havainnollistavat ympäristö- ja luonnontiedon oppikirjan vaikeita lauseita.


    Laskutarina

    4.–5.-luokkalaiset harjoittelevat laskulausekkeita kuvaamalla ne.


    Kulmia

    4.–5.-luokkalaiset havainnollistavat erilaisia kulmia omalla kropallaan.


    Pentatoninen sävellys

    Alakoulun valinnaisryhmä säveltää ja taltioi pentatonisia melodioita.


    Tunteita ja tilanteita

    6.-luokkalaiset käsittelevät tunteita keksimällä pieniä tilanteita.


    Videoblogi Roomasta

    6.-luokkalaiset videobloggaavat antiikin Roomasta.


    Weather report

    6.-luokkalaiset puhuvat säästä englanniksi.


    Piiri ja pinta-ala

    7.-luokkalaiset kertaavat piirin ja pinta-alan laskemista tekemällä opetusvideot.


    Päihdevalistusta

    8.-luokkalaiset havainnollistavat päihdevalistusta


Mitä pitää muistaa, kun suunnittelee ensimmäistä kamerakynätehtävää oppilaille? Työskentelyä kokeilleet opettajat antavat vinkkejä.

 

Tehtävänanto

  • Less is more. Kamerakynä -työskentelyyn sopii pienet ja yksinkertaisetkin tehtävät.
  • Valmiin työn ei tarvitse olla ”teos”, vain valmis.
  • Prosessi on tärkeämpi kuin lopputulos – tai ainakin yhtä tärkeä.
  • Suunnittele sopivasti pieniä, selkeitä tehtävänantoja.
  • Mieti tehtävänannot hyvin selkeiksi.
  • Anna selkeä tehtäväksianto.
  • Tehtävänanto tulee olla riittävän yksinkertainen ja tiukasti rajattu.
  • Mahdollisimman selkeät ja tarkat ohjeet. Yksinkertaiset ja sopivan rajoittavat (esim. aika).
  • Selkeä tehtävänanto ja klipin maksimikesto on hyvä määritellä.
  • Videon kesto on tärkeä määritellä tarkasti.
  • Ajan selkeä rajaaminen. Oppilaiden on helpompi saada olennainen esiin.
  • Video voi olla lyhyt, esim. 10 sekuntia. Rajaa otoksen aika max. 60 sekuntia.
  • Varaa aikaa ajatteluun.
  • Oppilaille annettava aikataulu, jossa etukäteissuunnittelua vaikkapa ranskalaisin viivoin esim. 5 min. Muuten tulee hätäinen jälki.
  • Jotkut ovat tosi nopeita! Kuvaamisen jälkeen ennen kuin ryhmä voi näyttää oman videon toisille, olisi hyvä olla jokin lisätehtävä, sillä jokin ryhmä voi olla valmis paljon ennen kuin toinen ryhmä on saapunut paikalle.
  • Älä ole hätäinen itse tehtävän suunnittelussa vaan kypsyttele rauhassa.
  • Muistathan ohjeistaa oppilaat asialliseen toimintaan kamerakynätoiminnassa. Nimimerkillä ”-sininen tuoli lentää”.

 

Luovuus

  • Anna oppilaille vapaus
  • Jätä tilaa luovuudelle.
  • Luota lapseen! Lapset uskaltavat kokeilla rohkeasti ja avoimin mielin. Kuvauksen ei tarvitse olla loppuunsa hiottu taideteos. Kuuntele lasta avoimin mielin. Tehtäviä kannattaa varioida rohkeasti.
  • Luota siihen,että oppilaat ovat luovempia kuin luuletkaan.
  • Huomioidaan kuvaamisen visuaalinen aspekti.
  • Varaudu siihen, että tulokset ovat sekä loistavia että epämääräisiä.

 

Laite

  • Välineellä ja laadulla ei väliä.
  • Kuvauslaitteeksi sopii älypuhelin, tabletti, videokamera ja digikamera.
  • Laite tutuksi! Ei voi olettaa, että kaikki oppilaat ovat mestareita kameran ja videokameran käytössä.
  • Tutustukaa laitteisiin, joilla kuvaatte.
  • Ota rennosti! Yllättävän pienetkin oppilaat osaavat kuvata ja hallitsevat laitteet – luultavasti sinua paremmin.

 

Katselu

  • Kaikkea ei tarvitse säilöä tai jakaa.
  • Videoita ei tarvitse tallentaa tai siirtää hetkellistä katselua varten. Videoita voi katsella pareittain tai pienissä ryhmissä.
  • Muista katsojan tehtävä.
  • Muista katselutehtävä!
  • Suunnittele purku selkeästi (ryhmässä, erikseen, pareittain…) Purku kiteyttää tehtävänannon pointin!

 

Onnistuminen

  • Anna epäonnistumismahdollisuus oppilaille ja itsellesi.
  • Try, fail, repeat!
  • Rohkeasti tekemään ilman ennakkoluuloja – kaikille kokemus kuvaamisesta!
  • Tässä ei voi epäonnistua.
  • Uskalla kokeilla! Kamerakynä-työskentely sopii yllättävän moneen. Fokus sisältöön – videon laadulla ei ole niin väliä. Epäonnistuminen on mahdollisuus, joten kokeile rohkeasti villejäkin ideoita.

Tulostettava versio

Kamerakynän pedagogiikka -sivut

  • Kaikki kuvaa EDU -verkkokoulutuksen suunnitelleen mediapedagogi Ismo Kiesiläisen kamerakynäsivusto

Kamerakynäpakka

  • Sivusto esittelee 52 tapaa käyttää videokameraa opetuksen välineenä. Pakka sisältää harjoituksia ja menetelmiä, jotka sopivat elokuvailmaisun opettelun lisäksi eri oppiaineisiin ja ryhmäytymiseen.

Elokuvan kolme perusasiaa

Parhaissa elokuvissa kerrotaan elämää suurempia tarinoita. Kaikkihan pohjautuu käsikirjoitukseen. Ilman hyvää käsikirjoitusta ei kukaan voi tehdä hyvää elokuvaa. Ja katseen suuntaan pitää jättää tilaa!

Elokuva ei kuvaa todellisuutta sellaisenaan, vaan elokuvantekijän ajatusta todellisuudesta. Mutta miten voi esittää kuvan ajatuksistaan?

Elokuvan kuvaaminen on sitä, että painetaan kerran videokameran punaista rec-nappia. Se, mikä näkyy kameran ruudulla, tallentuu. Kun nappia painetaan uudestaan, tallennus loppuu. On veistetty pala aikaa. Kuvaajalla ja kuvanveistäjällä on muutakin yhteistä.

Leikkaaminen ei ole vain työvaihe, joka alkaa kuvaamisen jälkeen. Se on tapa havainnoida todellisuutta. Elokuvan tekeminen on ajattelua, kuvaamista ja leikkaamista – samaan aikaan.

Näytä ja kerro

Kukin oppilas valitsee koulun alueelta paikan tai kävelyreitin, josta voi havaita paljon erilaisia pieniä tapahtumia. Tehtävänä on kuvata yhdellä minuutin mittaisella otoksella mahdollisimman monta eri tapahtumaa ja samalla selostaa ne videolle ääneen. Kamera käy koko ajan!

Lataa harjoituksen ohjeet [PDF]


Lumière-elokuva

Harjoituksessa kokeillaan ajan ja tilan rajaamista tekemällä yksinkertaisin mahdollinen elokuva. Esikuvana toimivat Lumière-veljesten varhaiset elokuvakokeilut yli sadan vuoden takaa. Tehtävä avaa silmät pienille havainnoille.

Lataa harjoituksen ohjeet [PDF]


Ellipsi

Elokuvassa voi tapahtua asioita, joita ei koskaan näytetä. Harjoituksessa tehdään yksinkertainen video, jossa kokeillaan elliptistä kerrontaa.

Lataa harjoituksen ohjeet [PDF]


Kolme kuvaa

Harjoituksessa kokeillaan, miten tilanne muuttuu, kun se esitetään yhden sijasta useammalla otoksella. Samalla tutustutaan leikkaamisen perusteisiin.

Lataa harjoituksen ohjeet [PDF]


Montaasi

Harjoituksessa tutustutaan montaasin toimintaan ja kokeillaan kuvien rinnastamisen voimaa. Apuna käytetään kieliopista tuttuja konjunktioita.

Lataa harjoituksen ohjeet [PDF]

Elokuvan kolme perusasiaa – matkaopas elokuvaamisen ytimeen

  • Kirjallinen opas elokuvan sisimmästä kiinnostuneelle.

Lisää ideoita elokuvakasvatukseen

Kaikki kuvaa -elokuvakasvatussivusto
  • Kaikki kuvaa EDU -verkkokoulutuksen tuottaneen tuotantoyhtiö Amazementin aiemmassa hankkeessa hauskat elokuvatutoriaalit opastavat lapsia ja nuoria monenlaisen elokuvan tekemisessä. Vuosittain järjestettävä elokuvakilpailu on Suomen suurin.
Elokuvaviikko
  • Teemaviikko tuo elokuvakulttuurin ala- ja yläkoulun arkeen monipuolisilla pedagogisilla keinoilla.
Elokuvapolku
  • Kansallisen audiovisuaalisen instituutin oppimateriaali tutustuttaa elokuvailmaisuun ja -kulttuuriin esimerkkien avulla. Katsottavissa on kokonaisia suomalaisen elokuvan klassikoita.
Koulukino
  • Oppimateriaalia elokuvateattereissa pyörivien elokuvien käsittelemiseen oppilaiden kanssa.
Ihmefilmi
  • Vuosittainen elokuvasarja järjestää valikoituja laatuelokuvia koulujen ja nuorisotalojen käyttöön.