Kirjasto

Ajatuksen kamerakynästä kehitti alunperin ranskalainen elokuvaohjaaja ja -kriitikko Alexandre Astruc. Vuonna 1948 kirjoittamassaan esseessä hän esitti, että taiteilija voi käyttää kameraa ajatustensa ilmaisemiseen samoin kuin kirjailija käyttää kynäänsä. Kamerakynän pedagogiikassa Astrucin ajatus tuodaan 2000-luvun koulun digitaaliseen ympäristöön. Videokameraa käytetään oppimisen välineenä kuin kynää: yksinkertaisesti, nopeasti ja monipuolisesti.

Kamerakynätyöskentelyä voi soveltaa kaikissa oppiaineissa eri ikäisten oppilaiden kanssa. Välineen monipuolisuus mahdollistaa erilaisia työtapoja, joissa kuvaaminen edistää oppimista. Videossa havainnollistetaan esimerkein kuusi toiminnallista tavoitetta, kuvaamisen yleistä päämäärää, jotka suuntaavat oppilaan toimintaa. Oppilaat ja opettajat kertovat ajatuksiaan kamerakynätyöskentelystä.

Mitä pitää muistaa, kun suunnittelee ensimmäistä kamerakynätehtävää oppilaille? Työskentelyä kokeilleet opettajat antavat vinkkejä.

Tehtävänanto

• Less is more. Kamerakynä -työskentelyyn sopii pienet ja yksinkertaisetkin tehtävät.
• Valmiin työn ei tarvitse olla ”teos”, vain valmis.
• Prosessi on tärkeämpi kuin lopputulos – tai ainakin yhtä tärkeä.
• Suunnittele sopivasti pieniä, selkeitä tehtävänantoja.
• Mieti tehtävänannot hyvin selkeiksi.

• Anna selkeä tehtäväksianto.
• Tehtävänanto tulee olla riittävän yksinkertainen ja tiukasti rajattu.
• Mahdollisimman selkeät ja tarkat ohjeet. Yksinkertaiset ja sopivan rajoittavat (esim. aika).
• Selkeä tehtävänanto ja klipin maksimikesto on hyvä määritellä.
• Videon kesto on tärkeä määritellä tarkasti.
• Ajan selkeä rajaaminen. Oppilaiden on helpompi saada olennainen esiin.
• Video voi olla lyhyt, esim. 10 sekuntia. Rajaa otoksen aika max. 60 sekuntia.
• Varaa aikaa ajatteluun.
• Oppilaille annettava aikataulu, jossa etukäteissuunnittelua vaikkapa ranskalaisin viivoin esim. 5 min. Muuten tulee hätäinen jälki.
• Jotkut ovat tosi nopeita! Kuvaamisen jälkeen ennen kuin ryhmä voi näyttää oman videon toisille, olisi hyvä olla jokin lisätehtävä, sillä jokin ryhmä voi olla valmis paljon ennen kuin toinen ryhmä on saapunut paikalle.
• Älä ole hätäinen itse tehtävän suunnittelussa vaan kypsyttele rauhassa.
• Muistathan ohjeistaa oppilaat asialliseen toimintaan kamerakynätoiminnassa. Nimimerkillä ”-sininen tuoli lentää”.

Luovuus

• Anna oppilaille vapaus
• Jätä tilaa luovuudelle.
• Luota lapseen! Lapset uskaltavat kokeilla rohkeasti ja avoimin mielin. Kuvauksen ei tarvitse olla loppuunsa hiottu taideteos. Kuuntele lasta avoimin mielin. Tehtäviä kannattaa varioida rohkeasti.

• Luota siihen,että oppilaat ovat luovempia kuin luuletkaan.
• Huomioidaan kuvaamisen visuaalinen aspekti.
• Varaudu siihen, että tulokset ovat sekä loistavia että epämääräisiä.

Laite

• Välineellä ja laadulla ei väliä.
• Kuvauslaitteeksi sopii älypuhelin, tabletti, videokamera ja digikamera.
• Laite tutuksi! Ei voi olettaa, että kaikki oppilaat ovat mestareita kameran ja videokameran käytössä.
• Tutustukaa laitteisiin, joilla kuvaatte.
• Ota rennosti! Yllättävän pienetkin oppilaat osaavat kuvata ja hallitsevat laitteet – luultavasti sinua paremmin.

Katselu

• Kaikkea ei tarvitse säilöä tai jakaa.
• Videoita ei tarvitse tallentaa tai siirtää hetkellistä katselua varten. Videoita voi katsella pareittain tai pienissä ryhmissä.
• Muista katsojan tehtävä.
• Muista katselutehtävä!
• Suunnittele purku selkeästi (ryhmässä, erikseen, pareittain…) Purku kiteyttää tehtävänannon pointin!

Onnistuminen

• Anna epäonnistumismahdollisuus oppilaille ja itsellesi.
• Try, fail, repeat!
• Rohkeasti tekemään ilman ennakkoluuloja – kaikille kokemus kuvaamisesta!
• Uskalla kokeilla! Kamerakynä-työskentely sopii yllättävän moneen. Fokus sisältöön – videon laadulla ei ole niin väliä. Epäonnistuminen on mahdollisuus, joten kokeile rohkeasti villejäkin ideoita.

Tulostettava versio

Ajatuksen kamerakynästä kehitti alunperin ranskalainen elokuvaohjaaja ja -kriitikko Alexandre Astruc. Vuonna 1948 kirjoittamassaan esseessä hän esitti, että taiteilija voi käyttää kameraa ajatustensa ilmaisemiseen samoin kuin kirjailija käyttää kynäänsä. Kamerakynän pedagogiikassa Astrucin ajatus tuodaan 2000-luvun koulun digitaaliseen ympäristöön. Videokameraa käytetään oppimisen välineenä kuin kynää: yksinkertaisesti, nopeasti ja monipuolisesti.

Mitä pitää muistaa, kun suunnittelee ensimmäistä kamerakynätehtävää oppilaille? Työskentelyä kokeilleet opettajat antavat vinkkejä.

Valmistautuminen

• Älä ole hätäinen itse tehtävän suunnittelussa vaan kypsyttele rauhassa.
• Valitse sellainen teema, joka kiinnostaa lapsia. Muista hauskuus.
• Lataa kuvauslaitteiden akut ja varmista että laitteet toimivat ennen aloittamista.
• Tutustu kuvauslaitteeseen ensin itse – välineellä ja laadulla ei ole väliä.
• Kuvauslaitteeksi sopii älypuhelin, tabletti, videokamera ja digikamera.
• Ota rennosti! Yllättävän pienetkin oppilaat osaavat kuvata ja hallitsevat laitteet – luultavasti sinua paremmin.
• Kaikkien ei kuitenkaan voi olettaa hallitsevan laitteita. Pidä huolta, että kaikki pysyvät perässä.
• Mieti, että lapsille annettava tehtävä sopii arkeen.
• Selvitä lapsille valo- ja videokuvan ero. Jos tehtävä ei edellytä videokuvaamista, valokuvien ottaminen voi riittää tai sillä voi aloittaa.
• Huomioi olosuhteet ulkona ja sisällä.
• Etene pienin askelin.

Tehtävänanto

• Tehtävänanto yhteisesti koko ryhmälle ensin.
• Mieti ryhmädynamiikkaa kun jaat parit/pienryhmät.
• Less is more. Kamerakynä-työskentelyyn sopivat pienet ja yksinkertaisetkin tehtävät.
• Valmiin työn ei tarvitse olla ”teos”, vain valmis.
• Prosessi on tärkeämpi kuin lopputulos – tai ainakin yhtä tärkeä.
• Tehtävänanto tulee olla riittävän yksinkertainen ja tiukasti rajattu.
• Klipin maksimikesto on hyvä määritellä.
• Jos tehtävä edellyttää puhumista, ohjeista äänenkäyttö: puhujan tulee olla lähellä kuvauslaitetta.
• Suunnittele purku selkeästi (ryhmässä, erikseen, pareittain…) Purku kiteyttää tehtävänannon pointin!
• Muistathan ohjeistaa lapset asialliseen toimintaan kamerakynätoiminnassa. Nimimerkillä ”sininen tuoli lentää”.

Luovuus

• Jätä tilaa luovuudelle.
• Luota lapsiin ja lapsista lähteviin ideoihin! Lapset uskaltavat kokeilla rohkeasti ja avoimin mielin. Kuvauksen ei tarvitse olla loppuunsa hiottu taideteos. Kuuntele lasta avoimin mielin.
• Tehtäviä kannattaa varioida rohkeasti.
• Varaudu siihen, että tulokset ovat sekä loistavia että epämääräisiä.

Laite

• Muista katselutehtävä, se voi olla jopa tärkeämpi oppimistilanne kuin kuvaustehtävä.
• Varaa riittävästi aikaa katselusta syntyvälle keskustelulle.
• Videoita ei tarvitse tallentaa tai siirtää hetkellistä katselua varten. Videoita voi katsella pareittain tai pienissä ryhmissä.
• Kaikkea kuvattua ei tarvitse säilöä tai jakaa.

Katselu

• Kaikkea ei tarvitse säilöä tai jakaa.
• Videoita ei tarvitse tallentaa tai siirtää hetkellistä katselua varten. Videoita voi katsella pareittain tai pienissä ryhmissä.
• Muista katsojan tehtävä.
• Muista katselutehtävä!

Onnistuminen

• Kuuntele lapsia. Ole valmis joustamaan suunnitelmistasi.
• Anna epäonnistumismahdollisuus lapsille ja itsellesi.
• Try, fail, repeat!
• Rohkeasti tekemään ilman ennakkoluuloja – kaikille kokemus kuvaamisesta!
• Uskalla kokeilla! Kamerakynä-työskentely sopii yllättävän moneen. Fokus sisältöön – videon laadulla ei ole niin väliä. Epäonnistuminen on mahdollisuus, joten kokeile rohkeasti villejäkin ideoita.

Tulostettava versio