Opettajien suunnittelemia ja kokeilemia tehtäviä

Kuvatkaa pienryhmissä max 10 sek videopätkiä A- ja I-äänteillä alkavista asioista lähiympäristöstä. Puhukaa samalla kameralle, mistä A- tai I-alkuisesta asiasta on kyse. Videolla voidaan kuvata esim. tekemistä, tunteita, ilmiöitä, esineitä, nimiä, kaikkea mikä voidaan sanoittaa em. äänteillä alkavaksi.

Lapset toimivat pareittain yhdellä tabletilla kuvaten ja kertovat mitä videolla on. Näin lapset kuulevat itsekin jo kuvatessaan alkuäänteen ja sen, vastaako se tehtävänantoa.

Katsokaa videot ilman ääntä. Jokaisen kohdalla katsojien tehtävä on arvioida, onko kyse A- vai I-alkuisesta asiasta. Katsokaa lopuksi video äänten kera ja tarkastakaa, osuivatko arvaukset oikeaan. Tabletteja voidaan kierrättää katseluryhmien välillä periaatteessa niin kauan kuin lapset jaksavat keskittyä tehtävään.

Kuvatkaa pienryhmissä metsässä paikkoja, joihin liittyy jokin jokaisen oikeus (ent. jokamiehenoikeus). Samalla yksi kertoo videolla, mistä oikeudesta on kyse. Esim. lapsi kuvaa puuta ja sen oksia ja toinen lapsi kertoo kameralle: "Puusta ei saa katkoa oksia."

Katsokaa videot ilman ääntä ja tarkkailkaa samalla opettajan tekemää monistetta, jossa ovat kaikki oikeudet kuvina. Kun löydätte videolta jonkin jokaisen oikeuden, ympyröikää se monisteesta ja ympyröikää kuvan alta oikea vaihtoehto: SAA / EI SAA. Oikeat vastaukset tarkistetaan tämän jälkeen katsomalla video äänen kanssa. Lopuksi tarkastetaan vielä, löytyikö videoilta kaikki jokaisen oikeudet, vai puuttuiko jokin?

Kuvaaminen metsässä aktivoi kaikki lapset toimintaan, sekä muistelemaan porukalla mitä jokaisen oikeuksia onkaan. Lisäksi videoiden katsominen (3 padilta) kertasi opittua ja asiat jäivät mieleen paremmin. Lapsista oli hauskaa katsoa muiden videoita, jolloin yhteisöllisyys vahvistuu.

Pari saa kuvattavaksi 1, 2 tai 3 tietyn väristä esinettä. Pari etsii kyseisen värisiä esineitä ohjeen mukaisen määrän, esim. 3 sinistä. Toinen kuvaa esineitä ja toinen saono videolle ääneen, esim. ”kolme sinistä”. Pari kuvaa useamman tehtävän, jolloin molemmat saavat kuvata ja puhua.

Katselutehtävää varten annetaan moniste, jossa on ympyröitä. Ensin videot katsotaan ilman ääntä ja parista molemmat värittävät omasta monisteestaan videolla näkyvän määrän ympyröitä oikealla värillä, esim. kolme sinistä.

Tämän jälkeen videot katsotaan äänet päällä ja lapsi tarkistaa, onko hänellä väritettynä kunkin tehtävän kohdalla sama määrä samalla värillä, kuin videolla todetaan.

Lapset ovat harjoitelleet erilaisia eläinjooga-asentoja syksyn aikana. Jokaisella asennolla on oma nimi ja kuva. Esimerkiksi asennot voivat olla kissa, koira, sammakko, joutsen, kana.
Tehtävässä lapset valitsevat itselleen mieleisen eläinasennon. Lapset jaetaan pareihin ja kaveri kuvaa 10-15 sekuntia toisen eläinasentoa. Kuvattava lapsi käy asentoon ja pysyy siinä kuvauksen ajan.

Kun kaikki asennot on kuvattu, yhdessä katsotaan videot ja yhdistetään oikea kuva videoon.
Voidaan myös yhdessä tehdä videon jälkeen sama eläinasento.

Lapset saavat itse osallistua ja innostuvat liikunnasta.

Käykää aluksi läpi tunteita yhteisesti ryhmässä. Muodostakaa sen jälkeen muutama pienryhmä (2-3 lasta/ryhmä). Lapset saavat valita, mitä tunnetta esittävät videolle. Yksi kuvaa ja kertoo, mikä tunne on kyseessä – yksi näyttelee. Sitten vaihdetaan rooleja, niin että kaikki saavat olla kaikissa rooleissa.

Vaihtakaa tabletteja pienryhmien kesken. Lapset katsovat videot ensin ilman ääniä ja yrittävät arvata mikä tunne on kyseessä, lopuksi katsotaan videot äänillä ja tarkastetaan oliko arvaus oikea.

Tunteiden tunnistaminen on tärkeä taito oppia.

1. Kuvaa jotakin, joka on vähän lyhyempi kuin etusormesi.
2. Kuvaa jotakin, joka on vähän pidempi kuin jalkateräsi.
3. Kuvaa jotakin, joka on vähän suurempi kuin kämmenesi.
4. Kuvaa jotakin, joka on vähän pidempi kuin jalkasi.
5. Kuvaa jotakin itseäsi suurempaa.

Katsotaan videot pienryhmissä ja tunnistetaan kukin asia/esine. Tämän jälkeen katseluryhmän tehtävä on etsiä tilasta kaikki kyseiset asiat/esineet.

Kuvaa ympäristöstä kolme asiaa, jotka ovat iloisia tai iloa tuottavia.

Katsokaa videot koko ryhmän kanssa tai pienryhmissä. Poimikaa videoista iloisia tai iloa tuottavia asioita. Keskustelkaa, miksi juuri nämä asiat ovat iloisia tai tuottavat iloa.

1. Tee tilasta löytyvistä esineistä toistuva sarja (esim. legot, magneetit). Ota sarjasta video.
2. Tee toinen, erilainen toistuva sarja, jossa on yksi virhe. Videoi sarja.

1. Katsotaan oikein toistuvat sarjat. Mietitään mikä sarjassa on toistuva osuus. Miten sarja jatkuu siitä mihin se loppui?
2. Katsotaan videot virheellisistä sarjoista. Mikä sarjassa oli väärin? Miten se pitäisi korjata, jotta sarja jatkuisi oikein?

Työskentely pienryhmissä. Kuvaa ryhmätilasta mieluisin leikkipaikkasi sekä leikkipaikka, jossa jokin ärsyttää/ei toimi/häiritsee/voisi olla paremmin.

Katsojat miettivät, miksi juuri tätä paikkaa on kuvattu.
Onko tämä leikkipaikka sinusta hyvä?
Voisiko se olla parempi?
Mitä siinä pitäisi muuttaa?
Mitä muita ajatuksia siitä herää?
Ovatko kuvaajaryhmän ja katseluryhmän havainnot yhteneväisiä?

Korostetaan lasten osallisuutta ryhmätilojen suunnittelussa sekä leikkipaikkojen ja lelujen sijainnissa/määrässä/laadussa.
Katselutehtävän aikana on hyvä myös huomioida tuleeko eri lapsilla eri havaintoja ja miksi niitä tulee? Ketä leikkipaikka palvelee – vai palveleeko ketään?
Voi huomioida hyvin erilaiset leikkijät ja oppijat.

Kuvatkaa 3-4 hengen ryhmissä metsässä video, jossa näkyy kolme erilaista lehtipuun lehteä ja kolme havupuusta peräisin olevaa asiaa. Kertokaa kuvatessanne videolle, mistä puusta on kyse ja onko kyseessä havu- vai lehtipuu.

Katsokaa kaikkien ryhmien videot yhdessä vuorotellen – ensin ilman ääniä. Kertokaa, ovatko videossa olevat puut havu- vai lehtipuita ja näyttäkää puukirjasta oletuksenne/arvauksenne. Lopuksi voitte katsoa videot vielä äänten kanssa ja tarkistaa oikeat vastaukset.

Tehtävä toteutetaan pareittain. Ennen paritehtävän aloitusta on hyvä keskustella etukäteen koko ryhmän kesken aiheesta ja sopia, mitkä säännöt parit kuvaavat. Tämän jälkeen lapset kuvaavat valitsemansa teemat mitä luonnossa saa / ei saa tehdä.

Tehtävän voi halutessaan suorittaa koko ryhmän kesken tai pienessä ryhmässä, riippuen lapsiryhmän koosta. Tämä kokeilu toteutettiin pienryhmässä, jossa oli 4 lasta.

Esitellään videot muille lapsille ensin äänettömästi. Lapset arvaavat, mitä sääntöä videolla tarkoitetaan. Arvauksien jälkeen videot näytetään äänien kanssa muille lapsille.

Katselutehtävässä asiantuntijoina toimivat kuvaustehtävään osallistuneet lapset, jotka kertovat lopuksi muille lapsille videoiden teemat.

1. Toteutetaan pienryhmissä, joissa lapset jaetaan pareihin.
2. Lapset kuvaavat pareina erilaisia kellumiskokeita (esim. Kelluuko veteen pudotettu kivi)
3. Ensin videossa kerrotaan, minkä kellumista testataan. Tämän jälkeen testi suoritetaan ja kuvataan videolle.

1. Katsotaan ryhmässä kellumiskokeen alku, jossa on esitelty testattava asia.
2. Laitetaan video pauselle. Pohditaan ryhmässä kelluuko esimerkiksi kivi.
3. Katsotaan video loppuun, jonka jälkeen pystytään toteamaan, pääteltiinkö oikein.

Lapselle annetaan kuvia syksyn sadosta. Lasten tehtävänä on tunnistaa kasvikset yhdessä. Jokaiselle pienryhmälle annetaan oma luokittelutehtävä, esim. missä mikäkin kasvaa, minkä värisiä kasvikset ovat tai minkä kokoisia kasvikset ovat. Ryhmä luokittelee kasvikset annetun ohjeen mukaan yhdessä. Lopuksi kuvataan lasten esittely tekemästään luokittelusta; miksi mikäkin kasvis on juuri kyseisessä ryhmässä? Kuvaajaa ja esittelijää vaihdetaan siten, että jokaisen kasvisryhmän kuvaa ja esittelee eri lapsi.

Video esitetään toiselle ryhmälle ensin ilman ääntä. Tehtävänä on arvata, millä perusteella edellinen ryhmä on tehnyt luokittelun. Lopuksi tarkistetaan oikea vastaus äänen kanssa.

Toimitaan pienryhmissä tai koko ryhmän voimin. Tehtävä on tarkoitettu tehtäväksi talvella, vesisadesäällä.

Tehdään kaksi pienehköä lumiukkoa ulkona. Toinen niistä tuodaan sisälle. Tarvitaan kaksi kuvausvälinettä sekä kaksi kelloa, yksi molemmille lumiukoille. Näin aikajana näkyy paremmin lapsille.

Lumiukoista otetaan aluksi kuva (kuva lumiukosta kellon kanssa) ja tämän jälkeen uusi kuva käydään ottamassa aina puolen tunnin välein.

Kuvaaminen lopetetaan, kun lumiukot on sulaneet. Kuvat siirretään esim iMovie-sovellukseen. Kuvista koostetaan vertailuvideo, jotka katsotaan peräkkäin myöhemmin katselutehtävässä.

Ryhmässä katsotaan kuvat peräkkäin (tai aikajanavertailuksi tehty video) ja mietitään ajan kulkua sekä lumen sulamista.

Sisälumiukon kuvat katsotaan omassa sarjassa ja ulkolumiukon kohtalo omassa sarjassa. Vertaillaan ajan kulumista molemmissa tapauksissa –kauanko kesti lumiukon sulaa pieneksi ja mitä tapahtuu kuvissa silmille, nenälle yms.

Kuvaa haluamassasi tilassa päiväkodissa 30 sekunnin mittainen elokuva, jossa kamera on paikoillaan. Elokuvassa tulee tapahtua mahdollisimman paljon asioita.

Katsokaa pareittain kuvaamanne elokuvat ja kertokaa havainnoistasi. Mitä tapahtuu, kenelle tapahtuu? Mitä tapahtui ennen elokuvaa tai mitä tapahtuu sen jälkeen. Mitä elokuvan henkilöt tuntevat ja ajattelevat?
Etsi elokuvasta yksityiskohtia.
Haluaisitko itse olla elokuvassa? Kuka haluaisit olla?
Voit katsoa elokuvaa ilman ääntä ja äänen kanssa. Mitä eroja huomaat?

Kuvaamistehtävä on mielenkiintoinen, se auttaa keskittymään ja parantaa havainnointikykyä. Se myös harjaannuttaa tunteiden tunnistamista ilmeistä, eleistä ja äänensävyistä.

Kuvatkaa ryhmässä erilaisia kaveritaitoihin liittyviä tilanteita. Jaa ryhmä noin kolmen lapsen pienryhmiin. Jokainen pienryhmä kuvaa jonkin kaveritaitoihin liittyvän tilanteen (esimerkiksi jakaminen). Liitä kuvaamiseen mukaan myös tunne. Toteutuksen voi tehdä valokuvaamalla tai videoimalla.

Katsokaa ryhmässä kuvat tai videot läpi ja pohtikaa, minkälaista kaveritaitoa kuva / video esittää. Mikä kuvassa tekee juuri kyseisen taidon? Entä minkälainen tunne tilanteesta tulee?

Kamerakynän pedagogiikan avulla opitaan käsittelemään kaveritaitoja ja tunteita.

Oppilaat jaetaan kolmen hengen ryhmiin. Jokaiselle ryhmälle annetaan oma vahvuus (esimerkiksi sinnikkyys, rohkeus, ystävällisyys). Tässä voi käyttää Vahvuusvariksen materiaalin tunnekortteja. Aluksi pohditaan lasten kanssa ja kortin avustuksella, mitä kyseinen vahvuus tarkoittaa ja miten se voisi näkyä jossain arkipäivän tilanteessa.

Tämän jälkeen lapset saavat valitsemallaan tavalla esittää oman ryhmänsä vahvuuden ja kuvata sen. Meillä suurin osa lapsista halusi käyttää erilaisia eläinkäsinukkeja. Eläimet esitiävät lasten valitseman tilanteen, jossa tarvittiin esimerkiksi rohkeutta tai sinnikkyyttä.

Lapset saavat valita, toimiiko yksi kuvaajana tai kertojana, vai esiintyvätkö kaikki. Jos kaikki halusivat esiintyä videolla, aikuinen voi pitää tablettia paikallaan tai se voidaan asettaa esim. pöydälle. Videon enimmäiskestoksi rajattiin 60 sekuntia ja kameraa ei saanut kuvauksen aikana liikuttaa.

Katsotaan videot läpi yksitellen ja keskustellaan kunkin kohdalla, mikä vahvuus niissä esiintyy ja miten tilanteissa toimittiin.

Koska maksimikesto on rajattu, katselutehtävästä ei tule liian pitkä, vaikka videoita voi kertyä monta.

Kuvattavat ominaisuudet on hyvä valita niin, että ne ovat ennestään lapsille tuttuja tai niitä on jo käsitelty ryhmässä. Niiden on myös olla sen verran konkreettisia, että niiden kuvaaminen ei käy liian vaikeaksi.

Ensin tutustutaan sijaintikäsitteisiin (päällä, alla, vieressä, takana tms.) Iästä riippuen tehtävän voi tehdä yksin tai pareittain.

Lapsi vie itse valitsemansa lelun huoneessa paikkaan X ja kuvaa siitä pienen videonpätkän, jossa kuvatessaan lausuu ääneen esimerkiksi "Nalle on pöydän päällä." Tämän voi tehdä joko niin, että lapsi itse valitsee paikan tai aikuinen antaa ohjeen "Vie nukke tuolin alle."

Videot voidaan katsoa koko ryhmän kesken. Katsojat keksivät tai arvaavat, mistä sijaintikäsitteestä on kyse. Tämän jälkeen video katsetaan uudelleen äänten kanssa, jolloin voidaan varmistua, menikö arvaus oikein. Katselutehtävään voi yhdistää myös pisteiden laskun, mikä motivoi ainakin meidän ryhmäämme keskittymään olennaiseen.

Toiminnallinen työskentely tabletin kanssa motivoi hyvin erilaisia oppijoita sijaintikäsitteiden äärelle. Myös se, että lapsi sai itse valita lelun, jonka kanssa työskenteli, oli mielekästä.

Opettaja tekee valmiiksi kuvakortteja, joissa on A) eri värejä ja B) kuvia päiväkodin eri tiloista/huoneista. Kortit laitetaan kuvapuoli alaspäin. Jokainen pari valitsee värikortin (A) ja kuvakortin (B) ja käy kuvaamassa videon, jossa valittu väri näkyy valitussa tilassa/huoneessa. Toinen toimii kuvaajana, toinen kertojana ja kertoo, mikä väri on missä tilassa.

Tehtävään voidaan ottaa mukaan myös kuvakortti C, jossa on erilaisia muotoja. Tehtävän voi sitten teettää joko väri- tai muotokortin kanssa. Jos vaikeusastetta haluaa kasvattaa, voi ottaa kaikki kortit (A, B ja C) tehtävään mukaan, jolloin etsitään tietyn värisiä JA muotoisia asioita määrätystä tilasta.

Kokoonnutaan pienryhmiin ja katsellaan videot ensin ilman ääntä. Katsojaryhmä arvaa, mistä tilasta ja mistä väristä on kyse. Oikea vastaus tarkastetaan katsomalla video uudelleen äänten kanssa.

Toiminnallisesti tulee opeteltua niin tiloja, värejä, muotoja kuin myös yhteistyötä.

Tehtävä tehdään pareittain. Opettaja valitsee kaksi tunnetta, joita kuvataan (esim. ilo ja suru) ja lapset saavat itse valita kolmannen tunteen.
Tämän jälkeen toinen lapsi kuvaa ja toinen esittää tunteen kameran edessä. Kuvaaja sanoo samalla ääneen, mikä tunne kuvattavalla on. Tämän jälkeen kuvataan toinen tunne.
Kolmantena tunteena kuvataan samalla tavalla lasten itse valitsema tunne.

Kerätään tabletit yhteen. Katsotaan videot tunne kerrallaan: mikä tunne on kyseessä?
Jokainen toimii katselutehtävässä parin kanssa yhdessä. Lapsille voi jakaa tunnekortit, josta he näyttävät mikä tunne on kyseessä tai sitten he kertovat tunteen suusanallisesti.
- Oikeasta vastauksesta laitetaan aina helmi purkkiin.
- Lopuksi lasketaan helmet

Lapset oppivat monipuolisemmin tunnistamaan tunteita, kun kuvataan erilaisia kasvoja ja ilmeitä. Vaikka tunne olisi sama, ilme voi olla erilainen.

Yksi ryhmän jäsenistä kuvaa, kun toinen pukee kolmannelle esiliinan päälle SILMÄT KIINNI.
Pukeminen kestää niin kauan kuin kestää.
Vaihtakaa rooleja niin, että kaikki saavat olla kaikissa rooleissa.
Halutessanne voitte ottaa aikaa - kilpailu: kuka on nopein pukija.
Lisää haastetta tehtävään saa, jos pukija luettelee samalla lorua "Appilan pappilan papupata.." tms.

Katsokaa toistenne videot ja antakaa toisillenne positiivista palautetta. Iloitkaa yhdessä onnistumisista.
Voitte myös pohtia, miltä tuntuu, kun yksi aisti on pois pelistä.

Etsikää parin kanssa lähiympäristöstä kolme erilaista pintaa, joihin magneetti tarttuu tai ei tartu. Mukana tulee olla ainakin yksi esimerkki kummastakin tapauksesta. Kuvatkaa kolme lyhyttä videota (max 10 sek), joissa ensin vähän aikaa kuvaatte pelkkää pintaa ja sitten asetatte magneetin pintaan, jolloin se tarttuu tai ei tartu.

Näyttäkää kuvaamanne videot vuorotellen toiselle parille niin, että laitatte videon pauselle heti kun pinta näkyy. Toisen parin tehtävänä on kertoa, mistä pinnasta on kyse ja päätellä, tarttuuko magneetti tuohon pintaan. Arvauksen jälkeen tarkistakaa oikea vastaus katsomalla video loppuun.

Jo opittua asiaa kerrataan ja vahvistetaan toiminnan avulla.
Opitaan käyttämään kameraa pedagogisen oppimisen välineenä.

Etsi ympäristöstä yksi opettajan antamista adjektiiveista (esim. kova, pehmeä, terävä, vihreä, läpinäkyvä) ja kuvaa siitä lyhyt (max 10 sek) video.

Katsokaa pienryhmissä videot ja yhdistäkää ne oikeisiin adjektiiveihin. Keskustelkaa havainnoista.

Tarkkaavaisuus ja sen säilyttäminen sekä kohdentaminen.
Käsitteiden ymmärtäminen aistimusten avulla.

Miettikää pienryhmissä, mitä aisteja käytätte ympäristössä.
Jokainen ryhmässä valitsee yhden kohteen ja kuvaa sen. Muut ryhmän jäsenet kertovat samalla, mitä aisteja sen havainnointiin käytetään.

Katsokaa pienryhmässä kaikki videot ilman ääntä ja arvailkaa, mitä aisteja kuvaava ryhmä oli videolla tarkoittanut.
Katsokaa videot äänen kanssa ja tarkistakaa vastaus.

Konkretisoidaan jo opittu tieto aisteista. Ryhmätyöskentelytaidot.

Aluksi luetaan koko ryhmälle tunteita käsittelevä lastenkirja. Voidaan keskustella kirjasta nousseista tunteista; miltä tarinan hahmosta tuntui. Jakaudutaan pareihin. Toinen toimii kuvaajana ja toinen on esiintyjä. Tehtävänä on esittää kameralle ainakin 3 tunnetta ilmein ja elein. Kaveri kertoo mitä tunnetta toinen esittää.

Katselutehtävässä pareille annetaan toisen parin tabletti. Ensin video katsotaan ilman ääniä ja arvataan mitä tunteita esitetään. Tämän jälkeen videot katsotaan vielä äänien kanssa, tunnistinko tunteet oikein.

Kerrata vuorovaikutus- ja tunnetaitoja. Miltä tunne näyttää ja mistä sen tunnistaa Videoinnin avulla ilmeitä ja eleitä voidaan katsoa uudestaan. Samalla harjoitellaan esiintymistä, oman äänen käyttöä ja tabletin käsittelyä.

Jaetaan lapset pareihin. Toinen kuvaa ja toinen kertoo kameralle, millaisia taitoja eskarissa oppii.

Tulevat eskarit katsovat videot ja saavat tietoa tulevasta eskarivuodesta. Katselun jälkeen keskustellaan taidoista ja muusta mitä aihe herättää.

Vertaisryhmässä oppiminen, oman oppimisen reflektointi, lapsen äänen kuuleminen.

Lähdetään metsään keräämään tabletille luontoäidin aarrearkkua. Pareille annetaan kuvaustehtävä, esimerkiksi "etsikää jotain kovaa/pehmeää, korkeaa/matalaa.." ja kuvatkaa se. Myös lapset antavat toisilleen kuvaustehtäviä.

Katsotaan lopuksi yhdessä, mitä asioita "aarrearkkuun" on löydetty. Löydetyt asiat voi myös tulostaa lasten nähtäville.

Tabletin käytön opettelu, ohjeiden anto kaverille, yhteistyötaidot, värien ja muotojen sekä eri ominaisuuksien havainnointi, "aarrearkkua" voi kasvattaa ja laajentaa ympäri vuoden.

Millainen motoriikan mestari sinä olet? Mikä on sinun liikunnallinen erityistaitosi, jonka haluaisit opettaa muille? Pohtikaa pareittain, minkä liikuntataidon haluatte toisille lapsille opettaa. Toinen parista toimii kuvaajana ja kertojana, toinen esittää taidon kameralle.

Katselutehtävä tehdään jumppahenkisesti. Katsokaa kavereiden opettama taito videolta ja kokeilkaa tehdä opetettu liike.

Karkeamotoristen taitojen oppiminen lapsille motivoivin keinoin. Taito on helppo oppia, kun videolla on visuaalinen malli.

1. Etsi parin kanssa ympäristöstä 3 ympyrän muotoista asiaa ja kuvaa jokaisesta 15 sekunnin video.
2. Etsi ympäristöstä 3 asiaa, jotka eivät ole ympyrän muotoisia ja kuvaa jokaisesta 15 sekunnin video.
3. Rakentakaa annetuista materiaaleista ympyrän muoto, kuvatkaa 15 sekunnin video.

Katso videot parin kanssa. Keskustelkaa.
1. Mitkä asiat videolla ovat ympyrän muotoisia?
2. Mitkä asiat eivät ole ympyrän muotoisia?
3. Mistä ympyrän tunnistaa?
4. Onko itse toteutettu muoto ympyrä?

Ympyrän muodon tunnistaminen, ympäristön havainnointi, omien havaintojen esille tuominen, mielipiteen perusteleminen, arjen matematiikka

1. Kuvaa 3 asiaa, jotka eivät kuulu luontoon.
2. Kuvaa 3 asiaa, jotka kuuluvat luontoon.

(Vie roskat niille varattuihin pusseihin.)
Kuvaa kierrätysastioita.
(Laita roskat oikeisiin kierrätysastioihin.)

Katsellaan yhdessä videot ja mietitään, miten oikeat asiat laitetaan oikeaan paikkaan.

Kuvaa joku leikkitilanne, jossa jotain menee pieleen.
Esim. ristiriita roolien jakamisessa.

Katso toisten kuvaama video ja mieti, mikä meni mönkään. Keksi ratkaisuehdotus ja kuvaa se.

Yhdessä tekeminen, neuvottelutaidot, yhteiset säännöt.

1. Ryhmä: Kuvaa sisätiloissa viisi O-kirjaimen muotoa ("huuli pyöreenä")
2. Ryhmä: Kuvaa esineitä, jotka alkavat O-äänteellä (3 esinettä tai asiaa). Nimetkää esineet ja sanokaa ääneen.
3. Ryhmä: Kuvatkaa kuinka voitte tehdä omasta kehosta O-muodon (valitkaa kuvaaja).

Ryhmät käyvät tehtävät vuorotellen läpi (1->2 / 2->3 / 3->1)
Keskustelevat keskenään ovatko samaa mieltä.
Lopuksi kaikille omenat!

Tunnistaa O-kirjaimen muoto ja äänne. Monikanavaisesti + nimeäminen.

Lapset jaettiin pienryhmiin, joissa 4 hlöä. Heille annettiin tehtäväksi etsiä sanomalehdistä kuvia ihmisistä, joissa näkyy eri tunteita. Ryhmä valitsi 4 kuvaa, jotka he päättivät kuvata niin, että yksi lapsi vuorotellen kuvaa ja 3 muuta ryhmän jäsentä esittävät kuvan tunnetta. Kun kaikki esitykset oli videoitu, jätettiin tabletti ja kuvat pöydälle.

Ryhmät siirtyivät katsomaan muiden tekemät videot ja pohtivat, mitkä kuvat ja videot kuuluvat yhteen. Samalla keskusteltiin kuvissa ja videoissa esiintyvistä tunteista.

Jos kuvat olivat liian samankaltaisia niin kuvan ja videon yhdistäminen oli haastavaa. Seuraavalla kerralla lapset ohjeistivat toisiaan valitsemaan kuvia, jotka eroavat toisistaan.

Lapsiryhmä valitsi opeteltavan kirjaimen, esim. P. Sen jälkeen he yhdessä etsivät kolme P:llä alkavaa asiaa kuvattavaksi.

Videopätkät esitettiin toiselle ryhmälle. Heidän tehtävänsä oli keksiä kuvia yhdistävä kirjain. Ensin videopätkät katsottiin ilman ääntä ja sitten tehtiin vielä tarkistus äänen kanssa.

Tehtävässä yhdistyi monta opittavaa asiaa: kirjain, äänne, ryhmätyötaidot, esiintyminen / äänen käyttö (monelle lapselle oli jännittävä suoritus sanan sanominen video pätkälle), tarkkaavaisuus, tabletin käyttö...
Tehtävän molemmat osiot olivat lapsille mieluisat ja motivoivat.

Kolmen lapsen ryhmissä kuvata ja kertoa jonkin eskaripäivän tilanteen, jossa tarvitsemme yhteisiä sääntöjä.

Toiset pienryhmät katselivat vuorossa olevan lapsiryhmän videon.
Mistä tilanteesta oli kyse ?
Mitä eri sääntöjä lapset kertoivat/ esittivät ?

Kevään viimeiset viikot. Alkuun motivoituminen oli vähän hankalaa, mutta kun ryhmä aloitti, innostus kasvoi ja hauskaa oli. Useampia otoksia otettiin ja yhdessä mietittiin, mikä niistä valittaisiin katselutehtävään. Äänitys oli joissain videoissa vähän hiljainen ja piti pinnistellä että kuuli puheen. Mutta jos olisimme tehneet useammin, niin oppimista tässäkin olisi tullut. Eli: kuinka kaukana kuvaaja voi olla, että ääni kuuluu.
Toki kevään viimeisille viikoille olisin voinut ottaa aiheeksi hieman mielenmaisemaa kuvaamammankin aiheen, kuten: millaista on hyvä huumori/hauska vitsi lasten mielestä. Tai hauskin/hurjin ilmeeni... joita joillekin videoille putkahti ihan itsestään...

Eskarilaisille annettiin pareittain tehtäväksi miettiä kuvauskohde, kun pussista arvottiin laput, joihin oli kirjattu valmiiksi erilaisia paikkamääreitä: edessä, takana, vieressä, alla, yläpuolella, jne.
Toinen parista kuvasi ja toinen etsi sopivan paikan, esim. sohvan takana tai penkin alla.
Tämän osion suoritti neljä paria.

Loput ryhmän lapsista (neljä paria) katselivat videopätkät ensin ilman ääntä ja miettivät mikä paikkamääre oli kyseessä. Lopuksi kuunneltiin videoselostus.

Olen käyttänyt tabletteja paljon omassa työssäni eskarissa, lähinnä valokuvien ottamiseen. Lapset tykkäävät siitäkin, mutta selkeästi videokuvaaminen oli mieluisampaa ja todellakin keskittyminen tehtävän antoon ja tekemiseen oli kohdallaan. 🙂

Teemme ryhmässä (24 lasta) jumppaliikevideot. Tarkoituksena on harjoitella tabletilla (1) videokuvaamista, (2) kuvattavana olemista sekä (3) kertomista. Jokaisessa ryhmässä on kolme lasta, joista jokainen on kaikissa rooleissa vuorotellen. Ensin lapset miettivät liikuntaliikkeen, jonka haluavat esittää. Videon pituudelle ei laiteta aikarajaa, koska kyseessä on ensimmäinen video, jossa liikettä ja ääntä. Tavoitteena on, että jokainen suoriutuu näistä tehtävistä ja saa kokemuksen liikkuvan kuvan tekemisestä.

Toiminnallisesti tavoitteita on 5:
1. Oppia kuvaamaan videota tabletilla, eli opetella kuvausnappulat sekä kohdistaa kuvaus oikeaan suuntaan.
2. Olla kuvattavana ja tehdä liike selkeästi ja rauhallisesti, sekä mahdollisesti pysyä asennossa tarvittava aika.
3. Opetella sanomaan kuvattava liike tarpeeksi selkeästi, kovalla äänellä sekä ajoittaa oikein, että ääni kuuluu videolla hyvin.
4. Saada esiintymiskokemusta, koska jokaista kuvataan sekä kaikki katsovat lopuksi kaikkien videot.
5. Ryhmätyötaidot kuvausprosessissa sekä yhdessä videoita katsottaessa.

Katselutehtävä on kaksiosainen. Jokaisen videon jälkeen ryhmä tarkistaa, kuuluuko ääni ja näkyykö kuvassa sitä mitä pitää. Kun ryhmä on hyväksynyt videon, kuvataan toinen. Kaikki kolme ryhmän videota kuvataan peräkkäin ja lapset tarkistavat videot välittömästi.
Kun kaikki ryhmän videot saatiin kuvattua, 2 päivän aikana, katsomme kaikki ryhmän videot. tavoitteena on saada kokemus siitä, että kaikki katsovat kaikkien videot (esiintymiskokemus/jännityksen sietäminen). Toinen tavoite oli tunnistaa kuka sanoi videolla esiintyvän liikkeen (eli tunnistetaan ryhmän lasten ääniä).

Lapset oppivat todella nopeasti laitteen käytön ja työskentelyn tavoitteet. Olemme ryhmässä harjoitelleet esiintymistaitoja paljon, joten lapset eivät jännitä toisten edessä olemista ja siitä puhutaan paljon, miten jännittäminen voi näkyä eri tavalla.

Mahdollistaa oppia monta eri asiaa. Aluksi tavoite on tekniikan ja tavan opettaminen. oppimistilanteissa tapaa voi hyödyntää myöhemmin eri asioiden kertomisessa, koska tekniikka on tuttu niin voi keskittyä enemmän opetettavan asiankertomiseen. Teemme ryhmässä uutisia säännöllisesti, niin seuraavaan kuvaustehtävään voisi lisätä esimeriksi kerro eläimestä, niin saa enemmän puhetta videokuvaan.

Tutustukaa ensin adjektiiveihin lapsiryhmässä. Luetellaan niitä sitten runsaasti ja kirjoitetaan lapuille. Tehtävänä on pareittain nostaa kaksi lappua ja lähteä kuvaamaan ko. adjektiivin mukaista esinettä tai tunnetilaa. Kun adjektiivi löytyy, parin toinen osapuoli kuvaa asian ja toinen näyttää/esittää sen. Samalla kuvaaja sanoo vielä ääneen mitä kuvattiin, mikä adjektiivi on kyseessä.

Kun kaikki parit ovat suorittaneet tehtävän, katsokaa tallenteet yksi kerrallaan ilman ääntä, sitten saa arvata adjektiivin. Lopuksi vastaus tarkistetaan äänen kanssa.

Testikerralla lapset innostuivat, olivat tarkkaavaisia ja kekseliäitä. Yhdessä tehden vuorovaikutuksessa kuvaustilanne ei jännittänyt ujoimpaakaan!

1. Etsi ja kuvaa 3 elollista (elävää) asiaa.
2. Etsi ja kuvaa 3 elotonta (ei elä) asiaa.
Katselutehtävän vaikeuttamiseksi videot voidaan kuvata epäjärjestyksessä.

Katso ja etsi kaverin kuvaamista videoista:
3 elollista (elävää) asiaa
3 elotonta (ei elä) asiaa
Kirjoita havaitsemasi asiat paperille.

Lopuksi vertaillaan ja keskustellaan yhdessä.
Mitä ajatuksia nousee?
Mitä samoja, mitä eri asioita kuvattu?

Pedagoginen ajatus: Elollinen (lisääntyy) ja eloton (ei lisäänny). Ajatteleminen, pysähtyminen, oivaltaminen.

Etsi luonnosta 4 eri väriä ja kuvaa ne. Sano värit ääneen.

Katsokaa pareittain toisenne videot. Ensin ilman ääntä, jolloin katsoja nimeää värin. Katsokaa sitten äänen kanssa. Nimesittekö värit samalla tavalla?
Löytyikö samaa väriä eri asioista?

Värien tunnistaminen ja nimeäminen. Luonnon havainnointi värien kautta.

Saman tehtävän voisi tehdä eri vuodenaikoina. Miten värit muuttuvat? Miten luonto muuttuu?

Kuvaa pareittain tai pienryhmässä jokin liikunnallinen peli/puuha/tekeminen päiväkodissa joko sisä- tai ulkotiloissa. Videon kesto max. 30 sek.

Kierretään pareittain, pienryhmässä tai koko ryhmän kesken katsomassa muiden liikunnalliset ideat. Listataan ne, opetellaan tai kerrataan yhdessä esim. uusien leikkien/pelien säännöt.

Liikunnallisen sisällön lisääminen arkeen. Lasten ideoiden perustella voidaan mm. koota "liikuntavalikko", jonne päivittäin jokainen merkitsee missä puuhassa/puuhissa on kunakin päivänä eskarissa fyysisesti liikkunut.

Valitkaa lehtipuu, jota kuvaatte eri vuodenaikoina metsäretkellä. (Retki samaan kohteeseen 1x/kk)

Ryhmässä katsotaan videoita ja havainnoidaan puussa tapahtuneet muutokset.

Toteutetaan 3-4 lapsen ryhminä. Millaisissa tilanteissa voisit auttaa toista. Näytelkää tilanteet ja kuvatkaa ne.

Katsotaan videot ja lasketaan, montako eri tapaa auttaa toista videoissa esiintyy. Pohditaan, millaisia tunteita tilanteissa esiintyy.

Ollaan yhdessä mietitty ja käytännössä myös harjoiteltu meidän päiväkodin pihasääntöjä. Lapset saavat pareittain tai kolmen hengen ryhmissä miettiä yhden asian/tekemisen, jota päiväkodin pihassa joko a) saa tai b) ei saa tehdä. Tehdään lyhyt videopätkä: yksi kuvaa, yksi esittää ja kolmas kertoo mitä videolla tapahtuu.

Katsotaan video ensin ilman ääntä. Lapset saavat arvata mistä tekemisestä/asiasta on kysymys ja onko tekeminen sallittua vai kiellettyä. Voidaan katsoa uudestaan äänen kanssa ja tarkistaa oltiinko oikeassa. Voidaan yhdessä miettiä miksi pihasäännöt ovat olemassa.

Pienessä ryhmässä (3-5) lasta tunnistetaan ja kuvataan kehonosia. Ohjaaja/opettaja kertoo vuorotellen aina yhdelle lapselle tietyn kehonosan, jonka lapsi sitten etsii ja tunnistaa kaveristaan tämän kehonosan ja ottaa siitä kuvan.

Kuvien ottamisen jälkeen katsotaan ryhmässä yksi kuva kerrallaan ja nimetään vielä kehonosat uudelleen ja voidaan myös tarkistaa, kenestä ja mistä kohdasta kuva on otettu.

Toistensa kehonosien kuvaaminen osallistaa niin kuvaajan kuin kuvattavankin tehtävään. Kun kehonosia tunnistetaan ja nimetään itsestä ja kaverista, ne jäävät paremmin muistiin. Vanhemmille lapsille tehtävää voi vaikeuttaa antamalla vain kehonosien nimiä tai he voivat itse kuvata haluamiaan kehonosia, joita voidaan sitten ryhmässä arvata, kenelle mikäkin kuuluu.

Kulje parin kanssa ulkona ja kuvaa liikennemerkkejä. Kertokaa videolle mikä liikennemerkki luulette sen olevan. Videon pituus max. 1 minuutti. Jos tablettia on vaikea pitää ja painaa kuvausnappia samalla, toinen parista voi pitää tablettia ja toinen painaa kuvausnappia.

Katsotaan ensin yhdessä ilman ääntä ja yritetään arvata mikä liikennemerkki on kyseessä. Kuunnellaa videolta vastaus, menikö oikein ja oliko alkuperäinen vastaus oikein. Näytetään muutama video myös pienemmille päikkyläisille samalla kaavalla.

Pienryhmässä pohditaan yhdessä tilanteita, joissa tulee hyvä tai paha mieli, esim. eskari vie kaveriltaan lelun, tönäisee toista, antaa halin tai kutittaa. Tilanteet kuvataan lyhyinä, max 10 sek otoksina.

Katsotaan videoita muiden eskarilaisten kanssa ja keskustellaan, tuleeko videon tilanteesta hyvä vai paha mieli ja miksi. Mitä tilanteessa olisi pitänyt tehdä, jotta ei tulisi paha mieli?

Kolmen hengen ryhmät. Kuvatkaa kolme videota, joissa vuorotellen haastatellaan kutakin ryhmän jäsentä. Yksi kertoo lyhyesti, mitä eskarissa tehdään. Toinen selittää, mikä eskarissa on kaikkein hauskinta ja kolmas esittelee lyhyesti lempipuuhansa siellä, missä sitä voi harrastaa.

Videoita voidaan näyttää tervetuliaisvideoina seuraavana syksynä (tai kesken eskarivuoden) aloittaville uusille eskareille. Katselutehtävänä uudet eskarit voivat pohtia, mitä mieltä itse on esitetyistä ajatuksista.

Lapset jaetaan 2-4 henkilön ryhmiin. Jokainen ryhmä saa kuvan nelikirjaimisesta sanasta ja neljä tyhjää lappua, joissa numerot 1-4. Lasten tulee muodostaa sana kirjoittamalla oikeat kirjaimet lappuihin, esim. "K A L A". Lapsille annetaan tehtäväksi piilottaa kirjaimet yksi kerrallaan, niin että jokaisesta kirjaimesta kuvataan max 10sek video.

Toinen ryhmä katsoo videot, etsii kirjaimet ja sijoittaa ne numerojärjestykseen. Lapset etsivät kuvavaihtoehdoista sanaa vastaavan kuvan.

Tehtävää voi varioida, vaikeuttaa ja helpottaa, esim. jättämällä numerot pois sekä kiinnittämällä huomion videoinnin rajaukseen (onko piilottaminen kuvattu läheltä vai kaukaa).

Kuvaa jotakin veden olomuotoa lähiympäristössäsi parin kanssa vuorotellen. Nimeä olomuoto videolla.

Parit yrittävät arvata toisten videoista, mikä veden olomuoto on kyseessä. Video katsotaan ensin ilman ääntä ja arvaus tarkistetaan katsomalla video uudelleen äänten kanssa.

Videointi helpottaa tehtävään sitoutumista ja suuntaa keksittymistä.

Etsi elektroniset laitteet ryhmän tilasta ja kuvaa ne videolle. Kerro videossa, mikä elektroninen laite on kyseessä.

Katsotaan video ensin ilman ääntä ja mietitään, mikä elektroninen laite on kyseessä ja mitä sillä tehdään. Tämän jälkeen tarkistetaan äänen kanssa, menikö oikein.

Miettikää kolmen hengen ryhmissä kolme kohteliaaseen käyttäytymiseen liittyvää tilannetta: 1. tervehtiminen, 2. kiittäminen ja 3. anteeksi pyytäminen. Näytelkää tilanteet äänen kanssa käyttämällä oikeita vuorosanoja. Kaksi esiintyy, kolmas kuvaa.

Katsotaan videot toisen ryhmän/kaikkien kanssa – ensin ilman ääntä: mitä tässä tilanteessa sanotaan? Sitten äänen kanssa: menikö oikein?

Etsi työtä tekevä ihminen. Kuvaa pieni pätkä hänen työskentelyään ja kysy häneltä videolle: "Mitä teet työksesi?"

Katsotaan videot yhdessä ilman ääntä ja arvataan kunkin ammatti. Keskustellaan siitä, mitä ammattiin kuuluu; mitä kaikkea työntekijän pitää osata tuossa ammatissa.

Kolmen hengen ryhmät. Kaksi lasta esittää reilua tapaa leikkiä jakamista (esim. työntävät nukenrattaita yhdessä), vaihtamista (esim. vaihtavat lelut toisilleen) ja vuorottelua (lukevat kirjaa vuoronperään). Kolmas lapsi kuvaa.

Lapsia pyydetään keksimään, mistä reilusta leikkitavasta on kyse.

Tehtävän tarkoituksena on sosiaalisten taitojen harjoitteleminen. Kuvattuihin videoihin voi palata uudelleen kun reilut leikkitaidot ja niiden harjoitteleminen nousevat esiin lapsiryhmässä.

Lapset kuvaavat ja nimeävät pareittain paikkoja, joissa Kiiltosilmä on. Tehtävää voi vaikeuttaa sillä, kuinka tiukaksi kuva rajataan.

Parit katsovat toistensa videot ensin ilman ääntä ja kertovat toistensa videoista Kiiltosilmän paikat. Tämän jälkeen katsotaan videot äänen kera ja keskustellaan havainnoista.

Yhteinen keskustelu omasta oppimisympäristöstä. Omat ryhmätilat tulevat tutuiksi. Sopii hyvin eskarin syksyn alkuun.

Kuvatkaa pareittain kolme videota, jossa kussakin näkyy yksi päiväkodista löytyvä muoto. Toinen kuvaa, toinen kertoo ääneen videolle, mistä muodosta on kyse.

Parit katsovat toistensa videot ensin ilman ääntä ja kertovat toistensa videoista havaitut muodot. Tämän jälkeen katsotaan videot äänen kera ja keskustellaan havainnoista.

Tavoitteena on muotojen tunnistaminen ja yhdessä oppiminen.

Opetellaan lukuja, jotka yhdessä muodostavat luvun 10. Kuvataan pareittain kymmenen munan kananmunakennoa tyhjänä. Toinen asettaa kennoon valitsemansa määrän multilinx-kuutioita ja kysyy, mikä on tuon summan kymppipari. Tämän jälkeen toinen jatkaa eri väristen multilinx-kuutioiden laittoa kennoon, kunnes se on täysi ja kertoo, montako kuutiota lisäsi, eli mikä on ensimmäisen luvun kymppipari.

Katsotaan yhdessä video ilman ääntä ja mietitään, mitkä kaksi lukua muodostavat videossa kymppiparin.

Pari kerrallaan keksii ja kuvaa lyhyen, max 15 sekunnin videon tilanteesta, jossa tullaan iloiseksi, surulliseksi tai vihaiseksi. Videosta pitää myös käydä ilmi, mikä tunteen saa aikaan.

Kaksi paria yhdessä katsovat toistensa videot. Opettajan johdolla käydään keskustelu siitä, millainen tunne tilanteessa syntyi ja miksi.

Tehtävässä opitaan vuorovaikutustaitoja, itseilmaisua ja toisen tunteiden huomioon ottamista. Videon avulla lapsi pääsee näkemään vuorovaikutustilanteen toisen lapsen näkökulmasta.

Yksi lapsi tai pari kerrallaan saa tabletin mukaansa ja käy piilottamassa esineen, esim. pallon, johonkin paikkaan päiväkodissa. Hän ottaa piilopaikasta kuvan, jossa näkyy esine ja hieman sen ympäristöä. Paikan pitää olla tunnistettava, mutta ei liian helppo! Piilotuksen ajan muulla ryhmällä on muuta ohjelmaa.

Otettu kuva katsotaan tabletilta ryhmän kesken. Missä pallo on? Piilottanut lapsi kertoo, kun ryhmä arvaa paikan oikein. Seuraava lapsi saa käydä hakemassa pallon ja keksiä uuden piilopaikan. Leikki jatkuu.

Päiväkoti tulee tutuksi ja samalla medialukutaito vahvistuu: lapsi oppii hahmottamaan, miten kuvan rajausta manipuloimalla voidaan vaikuttaa siihen, miten muut asian ja paikan näkevät.

Aluksi keskustellaan lasten kanssa yhdessä, millaisia sääntöjä eskarissa on (wc, lepohetki, vuoron pyytäminen viittaamalla, apulaistehtävät, jälkien siivoaminen, päiväkotiin saapuminen yms).

Tehtävä: Muodostakaa pareja/pienryhmiä. Opettaja kertoo kullekin ryhmälle yhden säännön. Ryhmän tehtävänä on kuvata max 30 sekunnin video, jossa esitellään sääntö. Toinen esiintyy/kertoo, toinen kuvaa.

Kun kaksi paria on kuvannut sääntövideon, opettaja kokoaa parit yhteen ja parit katsovat toistensa videot. Pohtikaa, onko sääntövideossa mukana kaikki oleellinen, vai pitäisikö siihen vielä lisätä jotain tai muuttaa jotain. Säännön luonteesta riippuen paikallaan voi olla myös keskustelu siitä, olisiko sääntöä syytä muuttaa (esim. höllentää kuria, koska asiat sujuvat jo).

Tehtävässä lapsi joutuu työstämään sääntöä miettiessään, miten se esitetään selvästi katsojalle. Kuvattu video on myös osoitus siitä, että sääntö on sisäistetty. Hyviä sääntövideoita voidaan esittää myös muille ryhmäläisille ja niitä voidaan säästää vastaisuuden varalle, esim. kesken esikouluvuoden aloittaville uusille lapsille.

Valitse parin kanssa tai kolmen hengen ryhmissä kolme kehonosaa ja kuvatkaa 10 sekunnin mittainen video kustakin kohteesta. Videon tarkoitus on esitellä kehonosan toimintaa. Miten havainnollistat toimintaa videon avulla? Toinen esittää, toinen kuvaa ja kertoo mitä tapahtuu (kolmen hengen ryhmässä yksi esittää, toinen kuvaaja kolmas kertoo).

Näytä toiselle ryhmälle videot yksi kerrallaan ilman ääntä. Toinen pari kertoo, mitä kehonosaa ja toimintaa video esittää. Tämän jälkeen katsotaan video uudelleen äänen kanssa. Kun kaikki ryhmät ovat katsoneet jonkin toisen ryhmän videot, keskustellaan koko ryhmän kesken yhdessä videoissa tehdyistä havainnoista.

Videon avulla katsojan huomion pystyy keskittämään haluamaansa toimintoon tarkemmin kuin valokuvalla (liike jäisi pois) tai ryhmän edessä esiintymällä (kun näkee koko ihmisen, huomiota on vaikeampi kiinnittää yhteen kehon osaan). Lisäksi esiintymistä ei tarvitse jännittää: jos videossa jokin menee pieleen, voi ottaa uudelleen.

Ensin lapset jaetaan kolmen hengen ryhmiin. Aikuinen tekee tehtävän yhden ryhmän kanssa kerrallaan. Aluksi käydään läpi, millaisia taitoja ryhmästä löytyy. Ne voivat olla todellisia kykyjä (osaan kirjoittaa) tai leikkimielisempiä (osaan halata).

Kolmen hengen ryhmissä kuvataan kolme videota, joissa jokainen on vuorollaan kuvaaja, kertoja ja tekijä. Tekijä esittää kameralle taitonsa, kuvaaja tallentaa esityksen ja kertoja selittää kameralle, mistä taidosta on kyse. Sitten vaihdetaan rooleja ja kuvataan seuraava video.

Katsotaan yhdessä kaikkien taidot. Ensin aina ilman ääntä, muut saavat arvuutella. Kun videot sitten katsotaan äänillä, voi myös arvuutella, kuka puhuu (tunnista kaverin ääni).

Itseilmaisun ja itsetunnon vahvistaminen, tavoitteena lasten vahvuuksien esiin nostaminen.

Pari tai pienryhmä valitsee retkikohteesta yksityiskohdan, joka on kiinnittänyt huomion tai ollut kaikkein mielenkiintoisin – mieluiten sellaisen, jota yksikään muu ryhmä ei ole huomannut. Videolle kerrotaan, miksi kyseinen valinta on tehty. Videon pituus max 10 sekuntia.

Retken jälkeen videot katsotaan ensin ilman ääntä, jolloin toiset yrittävät arvata, miksi kohde on valittu. Tämän jälkeen video katsotaan äänten kanssa.

Videokuvaamisen avulla retkestä saadaan enemmän irti. Siihen syvennytään paikan päällä ja myös jälkikäteen: havainto voidaan jakaa muiden kanssa ja se herättää keskustelua.

Työskennellään pareittain. Valitkaa maisema ja havainnoikaa, mikä siellä liikkuu. Toinen kuvaa havainnot, toinen selostaa ne samaan aikaan kameralle. Kesto noin minuutti.

Katsotaan video ryhmän tai toisen parin kanssa, ensin ilman ääntä. Muut arvuuttelevat havaintoja. Mietitään myös, kuinka monta erilaista liikkuvaa asiaa kuvassa näkyy. Voidaan keskustella käsitteistä liikkuva/liikkumaton. Tehtävää voidaan soveltaa myös vuodenaikojen käsittelyyn.

Tehtävä kehittää havaintojen tekemistä lähiympäristöstä ja tarkkaavaisuuden suuntaamista.

Aiheena turvallinen kulkeminen keskustassa (siirtyminen/kulkeminen päiväkodista ulkoilupuistoon). Ensin kuljetaan reitti päiväkodista ulkoilupuistoon ja kiinnitetään huomiota turvallisuustekijöihin matkalla. Keskustellaan, mitä kohtia on hyvä kuvata. Keskustellaan myös turvallisesta kuvaamisesta (missä kuvaaja voi olla suhteessa liikenteeseen). Valitaan kuvaajat ja esiintyjät.

Kuvattu aineisto katsotaan koko ryhmän kanssa tai pienryhmissä. Keskustellaan turvallisuusohjeista, onko niitä noudatettu kuvatussa videossa? Voisiko olla jotain lisää tai tarkennettavaa? Isommat lapset voivat näyttää kuvatun nuoremmille lapsille ja opettaa sovittuja toimintamalleja ja turvallisuusohjeita.

Ensin opetellaan aakkosia/kirjaimia. Sitten jakaudutaan pareihin. Toinen parin lapsista keksii 3 asiaa/esinettä valitsemallaan kirjaimella (esim. A: auto, avain, astia). Hän näyttää valitsemansa asian yksi kerrallaan kameralle, sanomatta asiaa ääneen. Kuvaaja kuvaa. Sitten vaihdetaan rooleja.

Muut lapset tulevat pareittain, ryhmässä tai yksitellen katsomaan kuvattua ja arvaamaan, mikä kirjain on kyseessä. Esimerkkivideo: Päiväkoti Myllytontun kielikylpyryhmän eskarit etsivät samalla kirjaimella alkavia asioita.

Tehtävä kehittää alkuäänteiden ja kirjaimien harjoittelua, ympäristön tarkkailua (esineitä etsittäessä), aasioiden tunnistamista ja nimeämistä.

Etsikää parin kanssa asioita, jotka ovat monikossa esim. kynät. (Oppilaille näytetään mallivideo.) Kertokaa videolla, mitä monikkoa olette kuvanneet.
Oppilaat tekevät 10–15 minuuttia aiheeseen liittyviä videoita.

Kootkaa pieniä ryhmiä pareista. Katsokaa parien tekemät videot ryhmissä. Kunkin videon jälkeen miettikää, mikä oli videossa kuvatun asian yksikkömuoto.

Kameran avulla havaintojen tekeminen on hauskempaa ja keskittyneempää. Havainnot voi tuoda luokkaan yhdessä pohdittavaksi. Lisäksi kaikki lapset saadaan osalliseksi harjoitukseen. Harjoitteluun liittyvien toistojen runsas määrä auttaa oppimaan.

Etsikää parin kanssa asioita, jotka alkavat sovitulla alkukirjaimella tai alkutavulla. Oppilaat tekevät kaksi videota.
1. Ensimmäisellä videolla pitää näkyä sekä kohde että toinen parista, joka osoittaa kohdetta sormella.
2. Parit rakentavat kirjaimen valitsemillaan välineillä. Toinen parista kuvaa kirjaimen rakentamisen. Samalla kirjain sanotaan ääneen.

Kootkaa pieniä ryhmiä pareista. Katsokaa parien tekemät videot ryhmissä. Ensin ensimmäiset videot: Mitä sovitulla kirjaimella/alkutavulla alkavia asioita löytyi?

Kamera helpottaa lapsella kohteen rajaamista.