Opettajien suunnittelemia ja kokeilemia tehtäviä

Kuvatkaa pienryhmissä max 10 sek videopätkiä A- ja I-äänteillä alkavista asioista lähiympäristöstä. Puhukaa samalla kameralle, mistä A- tai I-alkuisesta asiasta on kyse. Videolla voidaan kuvata esim. tekemistä, tunteita, ilmiöitä, esineitä, nimiä, kaikkea mikä voidaan sanoittaa em. äänteillä alkavaksi.

Lapset toimivat pareittain yhdellä tabletilla kuvaten ja kertovat mitä videolla on. Näin lapset kuulevat itsekin jo kuvatessaan alkuäänteen ja sen, vastaako se tehtävänantoa.

Katsokaa videot ilman ääntä. Jokaisen kohdalla katsojien tehtävä on arvioida, onko kyse A- vai I-alkuisesta asiasta. Katsokaa lopuksi video äänten kera ja tarkastakaa, osuivatko arvaukset oikeaan. Tabletteja voidaan kierrättää katseluryhmien välillä periaatteessa niin kauan kuin lapset jaksavat keskittyä tehtävään.

Kuvatkaa pienryhmissä metsässä paikkoja, joihin liittyy jokin jokaisen oikeus (ent. jokamiehenoikeus). Samalla yksi kertoo videolla, mistä oikeudesta on kyse. Esim. lapsi kuvaa puuta ja sen oksia ja toinen lapsi kertoo kameralle: "Puusta ei saa katkoa oksia."

Katsokaa videot ilman ääntä ja tarkkailkaa samalla opettajan tekemää monistetta, jossa ovat kaikki oikeudet kuvina. Kun löydätte videolta jonkin jokaisen oikeuden, ympyröikää se monisteesta ja ympyröikää kuvan alta oikea vaihtoehto: SAA / EI SAA. Oikeat vastaukset tarkistetaan tämän jälkeen katsomalla video äänen kanssa. Lopuksi tarkastetaan vielä, löytyikö videoilta kaikki jokaisen oikeudet, vai puuttuiko jokin?

Kuvaaminen metsässä aktivoi kaikki lapset toimintaan, sekä muistelemaan porukalla mitä jokaisen oikeuksia onkaan. Lisäksi videoiden katsominen (3 padilta) kertasi opittua ja asiat jäivät mieleen paremmin. Lapsista oli hauskaa katsoa muiden videoita, jolloin yhteisöllisyys vahvistuu.

Pari saa kuvattavaksi 1, 2 tai 3 tietyn väristä esinettä. Pari etsii kyseisen värisiä esineitä ohjeen mukaisen määrän, esim. 3 sinistä. Toinen kuvaa esineitä ja toinen saono videolle ääneen, esim. ”kolme sinistä”. Pari kuvaa useamman tehtävän, jolloin molemmat saavat kuvata ja puhua.

Katselutehtävää varten annetaan moniste, jossa on ympyröitä. Ensin videot katsotaan ilman ääntä ja parista molemmat värittävät omasta monisteestaan videolla näkyvän määrän ympyröitä oikealla värillä, esim. kolme sinistä.

Tämän jälkeen videot katsotaan äänet päällä ja lapsi tarkistaa, onko hänellä väritettynä kunkin tehtävän kohdalla sama määrä samalla värillä, kuin videolla todetaan.

Lapset ovat harjoitelleet erilaisia eläinjooga-asentoja syksyn aikana. Jokaisella asennolla on oma nimi ja kuva. Esimerkiksi asennot voivat olla kissa, koira, sammakko, joutsen, kana.
Tehtävässä lapset valitsevat itselleen mieleisen eläinasennon. Lapset jaetaan pareihin ja kaveri kuvaa 10-15 sekuntia toisen eläinasentoa. Kuvattava lapsi käy asentoon ja pysyy siinä kuvauksen ajan.

Kun kaikki asennot on kuvattu, yhdessä katsotaan videot ja yhdistetään oikea kuva videoon.
Voidaan myös yhdessä tehdä videon jälkeen sama eläinasento.

Lapset saavat itse osallistua ja innostuvat liikunnasta.

Kuvaa kotonasi 10-30 sek video, jossa näkyy jokin vanha esine. Kerro esineestä samalla, kun kuvaat sitä.
Kuvaa toinen 10-30 sek video vastaavasti jostain uudesta esineestä. Kerro esineestä samalla, kun kuvaat sitä.

Katsotaan video ensin ilman ääntä. Katsojat pohtivat, mistä tietää, onko esine vanha vai uusi ja arvaavat, kummasta on kyse.
Katsotaan video äänen kanssa ja tarkastetaan, onko kyse uudesta vai vanhasta esineestä.

Turvallinen tapa tutustua kotona oleviin vanhoihin esineisiin.

Paritehtävä 9. luokan A-ranskan ryhmälle, 25 oppilasta.
Sinulla on viisitoista minuuttia aikaa suunnitella ja kuvata noin minuutin mittainen video paristasi, joka esittää pantomiimina kolmesta viiteen tekemistä, joihin ranskassa käytetään refleksiiviverbiä. Kirjoita elokuvan tarina yksinkertaisesti käyttäen kolmesta viiteen lausetta.

Näytä videosi toiselle parille. Pyydä heitä kertomaan refleksiiviverbejä preesensissä käyttäen, mitä tekemisiä videollanne esitetään: Il se réveille à sept heures. Elle s’habille.
Anna katsojille palautetta käyttäen refleksiiviverbejä passé composéssa: Tu as raison, il s’est réveillé à sept heures. Désolé, elle ne s’est pas habillée tout de suite.

Palauttaa mieliin aiemmin opitut refleksiiviverbit ja niiden preesensmuodot.
Harjoittaa passé composé –muotoa.
Havainnollistaa, miten refleksiiviverbien ilmaisema tekeminen kohdistuu tekijään itseensä.
Oppilaiden mielestä salamavauhdilla esitelty ja typistetysti toteutettu kamerakynätehtävä sai paljon peukutusta ja vastaavanlaista toimintaa toivottiin lisää.

Oppilaat kiertävät 2-3 hengen ryhmissä Seppo-pelin avulla kaupungissa eri pisteillä. Tehtävä aukeaa Seppo-pelissä, kun oppilaat ovat pisteellä. Eri pisteissä on eri kuvattava kohde. Joka pisteellä on ohje: Kuvatkaa video, jossa näytte te ja pyydetty asia: esim. ett grått höghus tai en snygg jacka tai röda blommor jne.
Lausukaa lauseke lopuksi ääneen ruotsiksi otoksessa.

Seuraavalla tunnilla oppilaat katsovat omassa ryhmässään jonkun toisen ryhmän otokset ja yrittävät nopeasti arvata ja sanoa opiskelukielellä, esim. ruotsiksi, mikä edellisen kerran lauseke kulloinkin näkyy kuvattuna. Tehtävää voi eriyttää ylöspäin niin, että oppilaat voivat muuttaa lausekkeen määräiseen muotoon tunnistaessaan, mikä videolla on kuvattuna: det gråa höghuset, den snygga jackan ja de röda blommorna.

Liikunnallisuus tuo iloa oppimiseen. Tehtävän voi yhdistää esim. koulun liikuntapäivän yhdeksi osioksi.

1. Listatkaa ryhmässä suomalaisuuteen liittyviä asioita vihkoon viiden minuutin ajan.
2. Valitkaa listastanne kymmenen asiaa, jotka voi esittää pantomiimina.
3. Suunnitelkaa korkeintaan kahden minuutin mittainen video, jossa nämä kymmenen asiaa esitetään pantomiimina ilman ääntä.
4. Kuvatkaa pantomiimivideo, jossa jokainen ryhmäläinen on vuorotellen mukana joko näyttelijänä tai kuvaajana.

1. Kokoontukaa toisen ryhmän kanssa yhteen. Näyttäkää vuorotellen videonne toiselle ryhmälle. Toisen ryhmän on tarkoitus tunnistaa videossa pantomiimina esitetyt suomalaisuuden piirteet. Laskekaa, kuinka monta piirrettä toinen ryhmä pystyy tunnistamaan.
2. Keskustelkaa toisen ryhmän kanssa siitä, kuinka paljon samoja suomalaisuuden piirteitä molemmissa videoissa oli. Kertokaa myös, miten päädyitte valitsemaan juuri nämä asiat omaan videoonne.

Lopuksi voidaan vielä katsoa koko ryhmän kesken niiden pienryhmien videot, jotka haluavat näyttää videonsa kaikille. Yhteinen katseleminen ja arvaileminen on hauskaa. Tätä tehtävää voi käyttää myös uuden kielen opiskelun aloituksessa keräämään kieleen liittyvän kulttuurin piirteitä.

1) Piirrä A4-paperille kolme valitsemaasi asiaa/esinettä kappaleen sanastosta. Piirrä niitä eri lukumääriä ja sijoita selkeästi eri osiin paperia (voisi olla myös valmis pohja, jossa on esim. matto, sohva ja hylly). Anna piirustus opettajan määräämälle ryhmälle.
2) Harjoitelkaa kertomaan saamastanne piirustuksesta opiskelukielellä, esim. englanniksi, There is / There are... on the left / right / at the top / at the bottom / in the middle jne. Kuvatkaa paperia värikartongin päällä ja kertokaa tämä videolle.

1) Katsokaa toisen ryhmän kuvaama video. Kirjoittakaa videon perusteella värikartongille kolme lausetta englanniksi. Muistakaa annetut rakenteet.
2) Lukekaa saamaltanne kartongilta lauseet. Piirtäkää niiden perusteella uusi kuva. Ja kierros alkaa alusta.

Lopuksi voidaan verrata piirrustuksia, videoita ja lauseita. Osaatko yhdistää, mikä on muuttunut?

1. Suunnittele parin kanssa jokin yhteen- tai vähennyslasku lukualueella 0-100.
2. Harjoitelkaa esittämään lasku kymmenjärjestelmävälineillä tai palikoilla.
3. Kuvatkaa video, jossa esitätte laskun välineillä ja kerrotte samalla laskun selkeästi ääneen. Toinen parista toimii kuvaajana ja kertojana ja toinen tekee välineillä kyseisen laskun.

Näyttäkää video toiselle parille ilman ääniä. Katselevan parin tehtävänä on selvittää, mikä lasku videossa esitetään. Kirjoittakaa lasku ja vastaus paperille. Lopuksi voitte tarkistaa ja kuunnella videon vielä äänillä.

Tehtävää voi soveltaa pienempään tai suurempaan lukualueeseen tai muihin matematiikan aiheisiin, esimerkiksi kertotauluihin.

Käykää aluksi läpi tunteita yhteisesti ryhmässä. Muodostakaa sen jälkeen muutama pienryhmä (2-3 lasta/ryhmä). Lapset saavat valita, mitä tunnetta esittävät videolle. Yksi kuvaa ja kertoo, mikä tunne on kyseessä – yksi näyttelee. Sitten vaihdetaan rooleja, niin että kaikki saavat olla kaikissa rooleissa.

Vaihtakaa tabletteja pienryhmien kesken. Lapset katsovat videot ensin ilman ääniä ja yrittävät arvata mikä tunne on kyseessä, lopuksi katsotaan videot äänillä ja tarkastetaan oliko arvaus oikea.

Tunteiden tunnistaminen on tärkeä taito oppia.

1. Kuvaa jotakin, joka on vähän lyhyempi kuin etusormesi.
2. Kuvaa jotakin, joka on vähän pidempi kuin jalkateräsi.
3. Kuvaa jotakin, joka on vähän suurempi kuin kämmenesi.
4. Kuvaa jotakin, joka on vähän pidempi kuin jalkasi.
5. Kuvaa jotakin itseäsi suurempaa.

Katsotaan videot pienryhmissä ja tunnistetaan kukin asia/esine. Tämän jälkeen katseluryhmän tehtävä on etsiä tilasta kaikki kyseiset asiat/esineet.

Kuvaa ympäristöstä kolme asiaa, jotka ovat iloisia tai iloa tuottavia.

Katsokaa videot koko ryhmän kanssa tai pienryhmissä. Poimikaa videoista iloisia tai iloa tuottavia asioita. Keskustelkaa, miksi juuri nämä asiat ovat iloisia tai tuottavat iloa.

1. Tee tilasta löytyvistä esineistä toistuva sarja (esim. legot, magneetit). Ota sarjasta video.
2. Tee toinen, erilainen toistuva sarja, jossa on yksi virhe. Videoi sarja.

1. Katsotaan oikein toistuvat sarjat. Mietitään mikä sarjassa on toistuva osuus. Miten sarja jatkuu siitä mihin se loppui?
2. Katsotaan videot virheellisistä sarjoista. Mikä sarjassa oli väärin? Miten se pitäisi korjata, jotta sarja jatkuisi oikein?

Työskentely pienryhmissä. Kuvaa ryhmätilasta mieluisin leikkipaikkasi sekä leikkipaikka, jossa jokin ärsyttää/ei toimi/häiritsee/voisi olla paremmin.

Katsojat miettivät, miksi juuri tätä paikkaa on kuvattu.
Onko tämä leikkipaikka sinusta hyvä?
Voisiko se olla parempi?
Mitä siinä pitäisi muuttaa?
Mitä muita ajatuksia siitä herää?
Ovatko kuvaajaryhmän ja katseluryhmän havainnot yhteneväisiä?

Korostetaan lasten osallisuutta ryhmätilojen suunnittelussa sekä leikkipaikkojen ja lelujen sijainnissa/määrässä/laadussa.
Katselutehtävän aikana on hyvä myös huomioida tuleeko eri lapsilla eri havaintoja ja miksi niitä tulee? Ketä leikkipaikka palvelee – vai palveleeko ketään?
Voi huomioida hyvin erilaiset leikkijät ja oppijat.

Kuvatkaa 3-4 hengen ryhmissä metsässä video, jossa näkyy kolme erilaista lehtipuun lehteä ja kolme havupuusta peräisin olevaa asiaa. Kertokaa kuvatessanne videolle, mistä puusta on kyse ja onko kyseessä havu- vai lehtipuu.

Katsokaa kaikkien ryhmien videot yhdessä vuorotellen – ensin ilman ääniä. Kertokaa, ovatko videossa olevat puut havu- vai lehtipuita ja näyttäkää puukirjasta oletuksenne/arvauksenne. Lopuksi voitte katsoa videot vielä äänten kanssa ja tarkistaa oikeat vastaukset.

Tehtävä toteutetaan pareittain. Ennen paritehtävän aloitusta on hyvä keskustella etukäteen koko ryhmän kesken aiheesta ja sopia, mitkä säännöt parit kuvaavat. Tämän jälkeen lapset kuvaavat valitsemansa teemat mitä luonnossa saa / ei saa tehdä.

Tehtävän voi halutessaan suorittaa koko ryhmän kesken tai pienessä ryhmässä, riippuen lapsiryhmän koosta. Tämä kokeilu toteutettiin pienryhmässä, jossa oli 4 lasta.

Esitellään videot muille lapsille ensin äänettömästi. Lapset arvaavat, mitä sääntöä videolla tarkoitetaan. Arvauksien jälkeen videot näytetään äänien kanssa muille lapsille.

Katselutehtävässä asiantuntijoina toimivat kuvaustehtävään osallistuneet lapset, jotka kertovat lopuksi muille lapsille videoiden teemat.

1. Toteutetaan pienryhmissä, joissa lapset jaetaan pareihin.
2. Lapset kuvaavat pareina erilaisia kellumiskokeita (esim. Kelluuko veteen pudotettu kivi)
3. Ensin videossa kerrotaan, minkä kellumista testataan. Tämän jälkeen testi suoritetaan ja kuvataan videolle.

1. Katsotaan ryhmässä kellumiskokeen alku, jossa on esitelty testattava asia.
2. Laitetaan video pauselle. Pohditaan ryhmässä kelluuko esimerkiksi kivi.
3. Katsotaan video loppuun, jonka jälkeen pystytään toteamaan, pääteltiinkö oikein.

Lapselle annetaan kuvia syksyn sadosta. Lasten tehtävänä on tunnistaa kasvikset yhdessä. Jokaiselle pienryhmälle annetaan oma luokittelutehtävä, esim. missä mikäkin kasvaa, minkä värisiä kasvikset ovat tai minkä kokoisia kasvikset ovat. Ryhmä luokittelee kasvikset annetun ohjeen mukaan yhdessä. Lopuksi kuvataan lasten esittely tekemästään luokittelusta; miksi mikäkin kasvis on juuri kyseisessä ryhmässä? Kuvaajaa ja esittelijää vaihdetaan siten, että jokaisen kasvisryhmän kuvaa ja esittelee eri lapsi.

Video esitetään toiselle ryhmälle ensin ilman ääntä. Tehtävänä on arvata, millä perusteella edellinen ryhmä on tehnyt luokittelun. Lopuksi tarkistetaan oikea vastaus äänen kanssa.

Toimitaan pienryhmissä tai koko ryhmän voimin. Tehtävä on tarkoitettu tehtäväksi talvella, vesisadesäällä.

Tehdään kaksi pienehköä lumiukkoa ulkona. Toinen niistä tuodaan sisälle. Tarvitaan kaksi kuvausvälinettä sekä kaksi kelloa, yksi molemmille lumiukoille. Näin aikajana näkyy paremmin lapsille.

Lumiukoista otetaan aluksi kuva (kuva lumiukosta kellon kanssa) ja tämän jälkeen uusi kuva käydään ottamassa aina puolen tunnin välein.

Kuvaaminen lopetetaan, kun lumiukot on sulaneet. Kuvat siirretään esim iMovie-sovellukseen. Kuvista koostetaan vertailuvideo, jotka katsotaan peräkkäin myöhemmin katselutehtävässä.

Ryhmässä katsotaan kuvat peräkkäin (tai aikajanavertailuksi tehty video) ja mietitään ajan kulkua sekä lumen sulamista.

Sisälumiukon kuvat katsotaan omassa sarjassa ja ulkolumiukon kohtalo omassa sarjassa. Vertaillaan ajan kulumista molemmissa tapauksissa –kauanko kesti lumiukon sulaa pieneksi ja mitä tapahtuu kuvissa silmille, nenälle yms.

Kuvaa haluamassasi tilassa päiväkodissa 30 sekunnin mittainen elokuva, jossa kamera on paikoillaan. Elokuvassa tulee tapahtua mahdollisimman paljon asioita.

Katsokaa pareittain kuvaamanne elokuvat ja kertokaa havainnoistasi. Mitä tapahtuu, kenelle tapahtuu? Mitä tapahtui ennen elokuvaa tai mitä tapahtuu sen jälkeen. Mitä elokuvan henkilöt tuntevat ja ajattelevat?
Etsi elokuvasta yksityiskohtia.
Haluaisitko itse olla elokuvassa? Kuka haluaisit olla?
Voit katsoa elokuvaa ilman ääntä ja äänen kanssa. Mitä eroja huomaat?

Kuvaamistehtävä on mielenkiintoinen, se auttaa keskittymään ja parantaa havainnointikykyä. Se myös harjaannuttaa tunteiden tunnistamista ilmeistä, eleistä ja äänensävyistä.

Kuvatkaa ryhmässä erilaisia kaveritaitoihin liittyviä tilanteita. Jaa ryhmä noin kolmen lapsen pienryhmiin. Jokainen pienryhmä kuvaa jonkin kaveritaitoihin liittyvän tilanteen (esimerkiksi jakaminen). Liitä kuvaamiseen mukaan myös tunne. Toteutuksen voi tehdä valokuvaamalla tai videoimalla.

Katsokaa ryhmässä kuvat tai videot läpi ja pohtikaa, minkälaista kaveritaitoa kuva / video esittää. Mikä kuvassa tekee juuri kyseisen taidon? Entä minkälainen tunne tilanteesta tulee?

Kamerakynän pedagogiikan avulla opitaan käsittelemään kaveritaitoja ja tunteita.

Oppilaat jaetaan kolmen hengen ryhmiin. Jokaiselle ryhmälle annetaan oma vahvuus (esimerkiksi sinnikkyys, rohkeus, ystävällisyys). Tässä voi käyttää Vahvuusvariksen materiaalin tunnekortteja. Aluksi pohditaan lasten kanssa ja kortin avustuksella, mitä kyseinen vahvuus tarkoittaa ja miten se voisi näkyä jossain arkipäivän tilanteessa.

Tämän jälkeen lapset saavat valitsemallaan tavalla esittää oman ryhmänsä vahvuuden ja kuvata sen. Meillä suurin osa lapsista halusi käyttää erilaisia eläinkäsinukkeja. Eläimet esitiävät lasten valitseman tilanteen, jossa tarvittiin esimerkiksi rohkeutta tai sinnikkyyttä.

Lapset saavat valita, toimiiko yksi kuvaajana tai kertojana, vai esiintyvätkö kaikki. Jos kaikki halusivat esiintyä videolla, aikuinen voi pitää tablettia paikallaan tai se voidaan asettaa esim. pöydälle. Videon enimmäiskestoksi rajattiin 60 sekuntia ja kameraa ei saanut kuvauksen aikana liikuttaa.

Katsotaan videot läpi yksitellen ja keskustellaan kunkin kohdalla, mikä vahvuus niissä esiintyy ja miten tilanteissa toimittiin.

Koska maksimikesto on rajattu, katselutehtävästä ei tule liian pitkä, vaikka videoita voi kertyä monta.

Kuvattavat ominaisuudet on hyvä valita niin, että ne ovat ennestään lapsille tuttuja tai niitä on jo käsitelty ryhmässä. Niiden on myös olla sen verran konkreettisia, että niiden kuvaaminen ei käy liian vaikeaksi.

Ensin tutustutaan sijaintikäsitteisiin (päällä, alla, vieressä, takana tms.) Iästä riippuen tehtävän voi tehdä yksin tai pareittain.

Lapsi vie itse valitsemansa lelun huoneessa paikkaan X ja kuvaa siitä pienen videonpätkän, jossa kuvatessaan lausuu ääneen esimerkiksi "Nalle on pöydän päällä." Tämän voi tehdä joko niin, että lapsi itse valitsee paikan tai aikuinen antaa ohjeen "Vie nukke tuolin alle."

Videot voidaan katsoa koko ryhmän kesken. Katsojat keksivät tai arvaavat, mistä sijaintikäsitteestä on kyse. Tämän jälkeen video katsetaan uudelleen äänten kanssa, jolloin voidaan varmistua, menikö arvaus oikein. Katselutehtävään voi yhdistää myös pisteiden laskun, mikä motivoi ainakin meidän ryhmäämme keskittymään olennaiseen.

Toiminnallinen työskentely tabletin kanssa motivoi hyvin erilaisia oppijoita sijaintikäsitteiden äärelle. Myös se, että lapsi sai itse valita lelun, jonka kanssa työskenteli, oli mielekästä.

Opettaja tekee valmiiksi kuvakortteja, joissa on A) eri värejä ja B) kuvia päiväkodin eri tiloista/huoneista. Kortit laitetaan kuvapuoli alaspäin. Jokainen pari valitsee värikortin (A) ja kuvakortin (B) ja käy kuvaamassa videon, jossa valittu väri näkyy valitussa tilassa/huoneessa. Toinen toimii kuvaajana, toinen kertojana ja kertoo, mikä väri on missä tilassa.

Tehtävään voidaan ottaa mukaan myös kuvakortti C, jossa on erilaisia muotoja. Tehtävän voi sitten teettää joko väri- tai muotokortin kanssa. Jos vaikeusastetta haluaa kasvattaa, voi ottaa kaikki kortit (A, B ja C) tehtävään mukaan, jolloin etsitään tietyn värisiä JA muotoisia asioita määrätystä tilasta.

Kokoonnutaan pienryhmiin ja katsellaan videot ensin ilman ääntä. Katsojaryhmä arvaa, mistä tilasta ja mistä väristä on kyse. Oikea vastaus tarkastetaan katsomalla video uudelleen äänten kanssa.

Toiminnallisesti tulee opeteltua niin tiloja, värejä, muotoja kuin myös yhteistyötä.

Tehtävä tehdään pareittain. Opettaja valitsee kaksi tunnetta, joita kuvataan (esim. ilo ja suru) ja lapset saavat itse valita kolmannen tunteen.
Tämän jälkeen toinen lapsi kuvaa ja toinen esittää tunteen kameran edessä. Kuvaaja sanoo samalla ääneen, mikä tunne kuvattavalla on. Tämän jälkeen kuvataan toinen tunne.
Kolmantena tunteena kuvataan samalla tavalla lasten itse valitsema tunne.

Kerätään tabletit yhteen. Katsotaan videot tunne kerrallaan: mikä tunne on kyseessä?
Jokainen toimii katselutehtävässä parin kanssa yhdessä. Lapsille voi jakaa tunnekortit, josta he näyttävät mikä tunne on kyseessä tai sitten he kertovat tunteen suusanallisesti.
- Oikeasta vastauksesta laitetaan aina helmi purkkiin.
- Lopuksi lasketaan helmet

Lapset oppivat monipuolisemmin tunnistamaan tunteita, kun kuvataan erilaisia kasvoja ja ilmeitä. Vaikka tunne olisi sama, ilme voi olla erilainen.

Perfekti kuvaa tapahtumia, joilla on yhteys nykyhetkeen. Kuvaa parin kanssa lyhyt video (noin 10 sekuntia), jossa näkyy jonkin toiminnan tulos tai seuraus. Sanokaa samalla englanniksi, mitä tilanteessa on tapahtunut. Esimerkiksi: Joku on piirtänyt kuvan seinään. / Someone has drawn a picture on the wall.

Näyttäkää video toiselle parille ilman ääntä. Katsojat vastaavat videon perusteella englanniksi kysymykseen mitä on tapahtunut. Katsokaa video uudestaan äänen kanssa ja verratkaa videon tekijöiden ja katsojien perfektilauseita. Kirjoittakaa molemmat lauseet paperille tai digitaaliselle muistitaululle (esimerkiksi Padlet tai Google Jamboard).

Yksi ryhmän jäsenistä kuvaa, kun toinen pukee kolmannelle esiliinan päälle SILMÄT KIINNI.
Pukeminen kestää niin kauan kuin kestää.
Vaihtakaa rooleja niin, että kaikki saavat olla kaikissa rooleissa.
Halutessanne voitte ottaa aikaa - kilpailu: kuka on nopein pukija.
Lisää haastetta tehtävään saa, jos pukija luettelee samalla lorua "Appilan pappilan papupata.." tms.

Katsokaa toistenne videot ja antakaa toisillenne positiivista palautetta. Iloitkaa yhdessä onnistumisista.
Voitte myös pohtia, miltä tuntuu, kun yksi aisti on pois pelistä.

Etsikää parin kanssa lähiympäristöstä kolme erilaista pintaa, joihin magneetti tarttuu tai ei tartu. Mukana tulee olla ainakin yksi esimerkki kummastakin tapauksesta. Kuvatkaa kolme lyhyttä videota (max 10 sek), joissa ensin vähän aikaa kuvaatte pelkkää pintaa ja sitten asetatte magneetin pintaan, jolloin se tarttuu tai ei tartu.

Näyttäkää kuvaamanne videot vuorotellen toiselle parille niin, että laitatte videon pauselle heti kun pinta näkyy. Toisen parin tehtävänä on kertoa, mistä pinnasta on kyse ja päätellä, tarttuuko magneetti tuohon pintaan. Arvauksen jälkeen tarkistakaa oikea vastaus katsomalla video loppuun.

Jo opittua asiaa kerrataan ja vahvistetaan toiminnan avulla.
Opitaan käyttämään kameraa pedagogisen oppimisen välineenä.

Ota erilaisia esineitä (opettaja valinnut) ja tiputa esineet vuorotellen parhaaksi katsotusta paikasta. Kuvaa ja ota aikaa, kauanko putoamisessa kestää.

Katso video ja havainnoi, mitkä tekijät vaikuttivat putoamisnopeuteen.
Historiallinen tehtävä: Mihin tapahtumaan tehtävä liittyi?

Kuvatkaa video, jossa mittaatte kahden pyöräilijän jarrutusmatkan. Mittavälineenä voitte käyttää askelmittaa. Voitte kokeilla erilaisia vauhteja ja jarrutusmatkoja.

Mitkä asiat vaikuttavat jarrutusmatkan pituuteen?

Etsi ympäristöstä yksi opettajan antamista adjektiiveista (esim. kova, pehmeä, terävä, vihreä, läpinäkyvä) ja kuvaa siitä lyhyt (max 10 sek) video.

Katsokaa pienryhmissä videot ja yhdistäkää ne oikeisiin adjektiiveihin. Keskustelkaa havainnoista.

Tarkkaavaisuus ja sen säilyttäminen sekä kohdentaminen.
Käsitteiden ymmärtäminen aistimusten avulla.

Miettikää pienryhmissä, mitä aisteja käytätte ympäristössä.
Jokainen ryhmässä valitsee yhden kohteen ja kuvaa sen. Muut ryhmän jäsenet kertovat samalla, mitä aisteja sen havainnointiin käytetään.

Katsokaa pienryhmässä kaikki videot ilman ääntä ja arvailkaa, mitä aisteja kuvaava ryhmä oli videolla tarkoittanut.
Katsokaa videot äänen kanssa ja tarkistakaa vastaus.

Konkretisoidaan jo opittu tieto aisteista. Ryhmätyöskentelytaidot.

Aluksi luetaan koko ryhmälle tunteita käsittelevä lastenkirja. Voidaan keskustella kirjasta nousseista tunteista; miltä tarinan hahmosta tuntui. Jakaudutaan pareihin. Toinen toimii kuvaajana ja toinen on esiintyjä. Tehtävänä on esittää kameralle ainakin 3 tunnetta ilmein ja elein. Kaveri kertoo mitä tunnetta toinen esittää.

Katselutehtävässä pareille annetaan toisen parin tabletti. Ensin video katsotaan ilman ääniä ja arvataan mitä tunteita esitetään. Tämän jälkeen videot katsotaan vielä äänien kanssa, tunnistinko tunteet oikein.

Kerrata vuorovaikutus- ja tunnetaitoja. Miltä tunne näyttää ja mistä sen tunnistaa Videoinnin avulla ilmeitä ja eleitä voidaan katsoa uudestaan. Samalla harjoitellaan esiintymistä, oman äänen käyttöä ja tabletin käsittelyä.

Jaetaan lapset pareihin. Toinen kuvaa ja toinen kertoo kameralle, millaisia taitoja eskarissa oppii.

Tulevat eskarit katsovat videot ja saavat tietoa tulevasta eskarivuodesta. Katselun jälkeen keskustellaan taidoista ja muusta mitä aihe herättää.

Vertaisryhmässä oppiminen, oman oppimisen reflektointi, lapsen äänen kuuleminen.

Lähdetään metsään keräämään tabletille luontoäidin aarrearkkua. Pareille annetaan kuvaustehtävä, esimerkiksi "etsikää jotain kovaa/pehmeää, korkeaa/matalaa.." ja kuvatkaa se. Myös lapset antavat toisilleen kuvaustehtäviä.

Katsotaan lopuksi yhdessä, mitä asioita "aarrearkkuun" on löydetty. Löydetyt asiat voi myös tulostaa lasten nähtäville.

Tabletin käytön opettelu, ohjeiden anto kaverille, yhteistyötaidot, värien ja muotojen sekä eri ominaisuuksien havainnointi, "aarrearkkua" voi kasvattaa ja laajentaa ympäri vuoden.

Millainen motoriikan mestari sinä olet? Mikä on sinun liikunnallinen erityistaitosi, jonka haluaisit opettaa muille? Pohtikaa pareittain, minkä liikuntataidon haluatte toisille lapsille opettaa. Toinen parista toimii kuvaajana ja kertojana, toinen esittää taidon kameralle.

Katselutehtävä tehdään jumppahenkisesti. Katsokaa kavereiden opettama taito videolta ja kokeilkaa tehdä opetettu liike.

Karkeamotoristen taitojen oppiminen lapsille motivoivin keinoin. Taito on helppo oppia, kun videolla on visuaalinen malli.

Kuvatkaa kolme videota, joissa tapahtuvasta toiminnasta käy ilmi seuraavien lauseiden adjektiivi:
1. Myönteinen lause (esim. She is fast.)
2. Kielteinen lause (esim. I am not weak.)
3. Kysymyslause (esim. Are you strong?)
Lausukaa lauseet englanniksi otoksissa.

Muodostakaa ryhmä toisen parin kanssa. Katsokaa videot vuorotellen ilman ääntä ja yrittäkää arvata lauseet. Kuunnelkaa ja katsokaa videot arvauksen jälkeen äänen kanssa.

Kirjoittakaa lauseet taululle. Lopuksi luetaan kaikki lauseet yhdessä ääneen.

1) Valitse annetuista vaihtoehdoista mieluinen Raamatun kertomus, esim:
- Laupias samarilainen
- Tuhlaajapoika
- 5 leipää & 2 kalaa jne.
2) Kertaa kertomus esim. uskonnon kirjasta.
3) Kuvaa (moderni) versio kertomuksesta. Video saa kestää max 2 min.

Opettaja määrittelee kuvaamiseen käytettävän ajan.

1) Näytä video toiselle ryhmälle.
2) Toinen ryhmä arvaa, mikä kertomus on kyseessä.

Katselutehtävän voi toteuttaa myös koko luokan kanssa.

Ajatuksena on Raamatun kertomusten elävöittäminen ja vertauskuvallisuuden ymmärtäminen. Eettisten kysymysten pohdinta.

Parit kuvaavat ja sanoittavat kuvauksen ja perustelun.
1) Kuvaa max 10 sek. video, jossa on selvästi näkyvää vettä.
2) Kuvaa max 10 sek. video, jossa on vettä, mutta se ei näy.
3) Kuvaa max 10 sek. video, jossa varmasti EI ole vettä.

Parit näyttävät toisilleen kuvaamansa videot.

Katselupari kertoo missä
1) on näkyvää vettä
2) on vesi, joka ei näy
3) mikä on asia, jossa ei ole vettä

Lopuksi:
Kootaan parien tuotokset taululle kirjallisesti sarakkeisiin;
1) selvästi näkyvä vesi ympäristössämme
2) asioita, joissa on vettä, mutta se ei näy
3) asioita, joissa ei ole vettä

1. Etsi parin kanssa ympäristöstä 3 ympyrän muotoista asiaa ja kuvaa jokaisesta 15 sekunnin video.
2. Etsi ympäristöstä 3 asiaa, jotka eivät ole ympyrän muotoisia ja kuvaa jokaisesta 15 sekunnin video.
3. Rakentakaa annetuista materiaaleista ympyrän muoto, kuvatkaa 15 sekunnin video.

Katso videot parin kanssa. Keskustelkaa.
1. Mitkä asiat videolla ovat ympyrän muotoisia?
2. Mitkä asiat eivät ole ympyrän muotoisia?
3. Mistä ympyrän tunnistaa?
4. Onko itse toteutettu muoto ympyrä?

Ympyrän muodon tunnistaminen, ympäristön havainnointi, omien havaintojen esille tuominen, mielipiteen perusteleminen, arjen matematiikka

1. Kuvaa 3 asiaa, jotka eivät kuulu luontoon.
2. Kuvaa 3 asiaa, jotka kuuluvat luontoon.

(Vie roskat niille varattuihin pusseihin.)
Kuvaa kierrätysastioita.
(Laita roskat oikeisiin kierrätysastioihin.)

Katsellaan yhdessä videot ja mietitään, miten oikeat asiat laitetaan oikeaan paikkaan.

Kuvaa joku leikkitilanne, jossa jotain menee pieleen.
Esim. ristiriita roolien jakamisessa.

Katso toisten kuvaama video ja mieti, mikä meni mönkään. Keksi ratkaisuehdotus ja kuvaa se.

Yhdessä tekeminen, neuvottelutaidot, yhteiset säännöt.

1. Ryhmä: Kuvaa sisätiloissa viisi O-kirjaimen muotoa ("huuli pyöreenä")
2. Ryhmä: Kuvaa esineitä, jotka alkavat O-äänteellä (3 esinettä tai asiaa). Nimetkää esineet ja sanokaa ääneen.
3. Ryhmä: Kuvatkaa kuinka voitte tehdä omasta kehosta O-muodon (valitkaa kuvaaja).

Ryhmät käyvät tehtävät vuorotellen läpi (1->2 / 2->3 / 3->1)
Keskustelevat keskenään ovatko samaa mieltä.
Lopuksi kaikille omenat!

Tunnistaa O-kirjaimen muoto ja äänne. Monikanavaisesti + nimeäminen.

Lapset jaettiin pienryhmiin, joissa 4 hlöä. Heille annettiin tehtäväksi etsiä sanomalehdistä kuvia ihmisistä, joissa näkyy eri tunteita. Ryhmä valitsi 4 kuvaa, jotka he päättivät kuvata niin, että yksi lapsi vuorotellen kuvaa ja 3 muuta ryhmän jäsentä esittävät kuvan tunnetta. Kun kaikki esitykset oli videoitu, jätettiin tabletti ja kuvat pöydälle.

Ryhmät siirtyivät katsomaan muiden tekemät videot ja pohtivat, mitkä kuvat ja videot kuuluvat yhteen. Samalla keskusteltiin kuvissa ja videoissa esiintyvistä tunteista.

Jos kuvat olivat liian samankaltaisia niin kuvan ja videon yhdistäminen oli haastavaa. Seuraavalla kerralla lapset ohjeistivat toisiaan valitsemaan kuvia, jotka eroavat toisistaan.

Jokainen pari tai pienryhmä saa aiheeksi jonkin sanaluokan, josta kuvaavat tableteilla tai omilla kännyköillään 30-60 sek. pitkän videon. Tehtävässä tulee esittää tilanteita, jotka kuvaavat sanaluokkia mahdollisimman selkeästi ja monipuolisesti. Kuvaus voi tapahtua koulun tiloissa tai ulkona. Tehtävänannossa ei määritellä, kuinka sanaluokkia tulisi kuvata, vaan oppilaat joutuvat luovan ongelmanratkaisun eteen. Videoissa voi olla ääntä, mutta se ei ole välttämätöntä. Suunnitteluun ja kuvaukseen saa helposti kulumaan aikaa yhden oppitunnin verran.

Katseluvaiheessa tabletit asetellaan eri puolille luokkatilaa. Oppilaat kiertävät katselupisteestä toiseen ja kirjoittavat vihkoihinsa näkemiään sanaluokkia ja luetteloivat niihin kuuluvia asioita tai esineitä. Tässä vaiheessa videot katsellaan äänettöminä.
Kun kaikki ryhmät ovat nähneet toistensa videot, voidaan ne katsella vielä yhteisesti ja jokainen voi katsellessa osallistua videon selittämiseen. Jos videoissa on ääni, se voidaan kuunnella ja videon tekijöillä on mahdollisuus kertoa, mitä ovat halunneet ilmaista esityksellään.
Katseluun ja keskusteluun kuluu aikaa ryhmästä riippuen yhden oppitunnin verran.
Tein tämä harjoituksen kertauksena sanaluokista seiskaluokkalaisten kanssa.

Alkuun oppilaan oli vaikea keksiä, kuinka abstraktit käsitteet voidaan muuttaa kuviksi ja tapahtumiksi. Oli silmin nähtävää, kuinka oppilaat alkoivat itse ajattelemaan ja oivaltamaan ongelmaa.
Kuvausvaihe oli erittäin mieluinen ja sai paljon innostunutta palautetta. Videoiden katselu tapahtui erittäin keskittyneesti ja oppilaalla oli mieluinen haaste ottaa selvää, mitä missäkin videossa esitettiin. Oppilaat olivat todella kiinnostuneita näkemään toistensa videoita ja oppiminen oli osallistuvaa ja ryhmässä tapahtuvaa.

Kukin etsii luokasta yhdyssanakohteen ja kuvaa sen sanoen esim. -Satulatuoli on yhdyssana. Kuvattavia kohteita saa etsiä haluamansa määrän.

Videot näytetään kaikille, kuvaajalla on oikeus kommentoida tekemäänsä.

Soveltuu hyvin ensimmäiseksi kuvaustehtäväksi ja totuttaa samalla uuteen laitteeseen (tässä tapauksessa tabletti). Helppoudessaan innostava, kuvattavia yhdyssanoja löytyi todella paljon! Hälvensi hyvin myös ennakkoluuloja: Videoiminen onkin helppoa!
Muutaman katselukierroksen jälkeen kukaan ei enää tirskunut kuullessaan oman äänensä laitteelta.

Lapsiryhmä valitsi opeteltavan kirjaimen, esim. P. Sen jälkeen he yhdessä etsivät kolme P:llä alkavaa asiaa kuvattavaksi.

Videopätkät esitettiin toiselle ryhmälle. Heidän tehtävänsä oli keksiä kuvia yhdistävä kirjain. Ensin videopätkät katsottiin ilman ääntä ja sitten tehtiin vielä tarkistus äänen kanssa.

Tehtävässä yhdistyi monta opittavaa asiaa: kirjain, äänne, ryhmätyötaidot, esiintyminen / äänen käyttö (monelle lapselle oli jännittävä suoritus sanan sanominen video pätkälle), tarkkaavaisuus, tabletin käyttö...
Tehtävän molemmat osiot olivat lapsille mieluisat ja motivoivat.

Kolmen lapsen ryhmissä kuvata ja kertoa jonkin eskaripäivän tilanteen, jossa tarvitsemme yhteisiä sääntöjä.

Toiset pienryhmät katselivat vuorossa olevan lapsiryhmän videon.
Mistä tilanteesta oli kyse ?
Mitä eri sääntöjä lapset kertoivat/ esittivät ?

Kevään viimeiset viikot. Alkuun motivoituminen oli vähän hankalaa, mutta kun ryhmä aloitti, innostus kasvoi ja hauskaa oli. Useampia otoksia otettiin ja yhdessä mietittiin, mikä niistä valittaisiin katselutehtävään. Äänitys oli joissain videoissa vähän hiljainen ja piti pinnistellä että kuuli puheen. Mutta jos olisimme tehneet useammin, niin oppimista tässäkin olisi tullut. Eli: kuinka kaukana kuvaaja voi olla, että ääni kuuluu.
Toki kevään viimeisille viikoille olisin voinut ottaa aiheeksi hieman mielenmaisemaa kuvaamammankin aiheen, kuten: millaista on hyvä huumori/hauska vitsi lasten mielestä. Tai hauskin/hurjin ilmeeni... joita joillekin videoille putkahti ihan itsestään...

Toteutettu pienryhmätunnilla, 4 oppilasta.
Kauppaleikki, jossa tuotteissa hinnat 1-9 €. Oppilaalla 10 € seteli. Yksi oppilas on kauppias, toinen ostaja. Kuvaajana opettaja tai oppilas.

Oppilas tulee ostoksille ja maksaa valitsemansa tuotteen. Kauppias antaa vaihtorahan. Kuvataan niin monta videota, että jokainen on saanut olla kauppiaana ja ostajana.

Katsellessa tarkkaillaan, antoiko kauppias oikein rahasta takaisin.

Video on hyvä, koska kohtaus voidaan katsoa uudelleen ja tarkistaa vaihtorahan suuruus. Testikerralla videoiden katseluvaiheessa syntyi paljon keskustelua, miten vaihtorahan suuruus pitää laskea ja kaikki osallistuivat innolla.

Voitaisiin myös kirjoittaa laskutehtävät matematiikan kielellä.

Valitse ryhmässä yksi seuraavista kysymyksistä:
Mitä eroa on ajatuksella ja unella?
Mitä eroa on ihmisellä ja eläimellä?
Mistä tiedän, että olen olemassa?

Kuvatkaa video, jonka pituus on enimmillään 1 minuutti, jossa pohditte, mitä mieltä olette valitsemastanne kysymyksestä.

Kokoontukaa toisen ryhmän kanssa yhteen ja katsokaa molempien ryhmien videot.

Pohtikaa mitä mieltä olette toisen ryhmän valitsemasta kysymyksestä ja vastauksista. Oletteko samaa mieltä vai eri mieltä. Miksi?

Kehitetään oppilaiden argumentointi- ja ajattelutaitoja.

Oppilaat kuvaavat tilanteita, joissa pari tai ryhmän jäsenet esittävät asioita, joita tehdään juuri nyt. Kuvaaja selostaa tapahtuman englanniksi, esim. "He is / they are jumping". "She is drinking."

Toinen ryhmä katsoo filmin ilman ääntä ja selostaa tapahtumat englanniksi. Onnistuiko? Tarkastaminen katsomalla video uudelleen äänen kanssa.

Lopuksi kirjoitetaan havaitut kestopreesens-lauseet vihkoon.

Olimme käsitelleet Suomi-teemaa (luonnollisesti englanniksi, kun kyseessä oli englannin tunti. Oppilaiden tehtävä oli kuvata pareittain tai kolmen hengen ryhdissä kymmenen minuutin aikana mahdollisimman monta muutaman sekunnin kestävää videonpätkää. Videoissa tuli näyttää asioita, jotka heidän mielestään kuvaavat Suomea tai suomalaisuutta. Kuvaamisen lisäksi heidän piti sanoa jokaiseen otokseen englanniksi, mikä Suomeen liittyvä asia oli kyseessä. Esim. yksi ryhmä kuvasi koivua ja sanoi "There are many birch trees in Finland".

Jokainen ryhmä laittoi oman tablettinsa/puhelimensa pulpetille niin, että videot olivat siinä valmiina katsottaviksi. Ryhmien tehtävänä oli kiertää katsomassa kaikkien muiden ryhmien videot. Videot piti katsoa ensin ilman ääntä, ja jokaisen katsomiskerran jälkeen tuli miettiä (englanniksi) mitä Suomeen tai suomalaisuuteen liittyvää videolla heidän mielestään yritettiin näyttää. Sen jälkeen samat videot katsottiin uudestaan äänien kanssa ja tarkastettiin, oliko kuvaajalla ollut sama ajatus kuin katsojilla.

Haastavinta oli oikeastaan (jostain syystä) katselutehtävän se osio, kun videot piti katsoa ensin ilman ääntä. Oppilaat eivät jostain syystä malttaneet miettiä (ainakaan englanniksi) mitä videoilla yritettiin näyttää. Toisten videoita oli vaan hauska katsoa sen kummemmin miettimättä mitä niissä oikeastaan yritettiin sanoa.

Eskarilaisille annettiin pareittain tehtäväksi miettiä kuvauskohde, kun pussista arvottiin laput, joihin oli kirjattu valmiiksi erilaisia paikkamääreitä: edessä, takana, vieressä, alla, yläpuolella, jne.
Toinen parista kuvasi ja toinen etsi sopivan paikan, esim. sohvan takana tai penkin alla.
Tämän osion suoritti neljä paria.

Loput ryhmän lapsista (neljä paria) katselivat videopätkät ensin ilman ääntä ja miettivät mikä paikkamääre oli kyseessä. Lopuksi kuunneltiin videoselostus.

Olen käyttänyt tabletteja paljon omassa työssäni eskarissa, lähinnä valokuvien ottamiseen. Lapset tykkäävät siitäkin, mutta selkeästi videokuvaaminen oli mieluisampaa ja todellakin keskittyminen tehtävän antoon ja tekemiseen oli kohdallaan. 🙂

Tämän tehtävän voi suorittaa vaikka kertaustehtävänä, kun on ensin käsitelty ihmiskehoa.

Oppilaat on jaettu kolmen hengen ryhmiin.
Kukin ryhmä saa lapun, johon on kirjoitettu joku lihas tai lihasryhmä esim. selkä, pohkeet, vatsa, reidet...
Ryhmän tehtävänä on keksiä liike, joka harjoittaa kyseistä lihasta/lihaksia.
Ryhmät suorittavat kuvaustehtävän niin, etteivät muut ryhmät näe/kuule heidän työskentelyään.
Aikaa työskentelyyn on n. 15 minuuttia (sisältää ideoinnin ja kuvaamisen). Videon pituus n. 10 s.
Kuvaajan ja näyttelijän roolit ovat selkeät. Selostajan lähestymistapa voi olla esim. urheiluselostus (Ja nyt on Veikko Voimamiehen vuoro...), suppea opetustyylinen (Tämä liike tehdään näin...) tai informatiivinen opetustyylinen (Tässä liikkeessä on tärkeää että...).

a) Katselutehtävä yhdessä dokumenttikameraa käyttäen. Katsotaan yhdessä yksi video kerrallaan ensin ilman ääntä. Oppilaat arvaavat, mikä lihas saa harjoitusta. Sitten katsotaan video uudestaan, nyt selostuksen kanssa. Lopuksi tehdään vielä kuvattu liike yhdessä.

Katseluvaiheen voi myös tehdä näin:

b) Kierretään pistetyöskentelynä. Oppilaat katsovat videon ilman selostusta ja tekevät harjoitteen huomatakseen mikä lihas saa harjoitusta. Tarkistetaan vielä (äänet päälle).

Tai näin:

c) Käytetään videoita liikuntatunnilla osana kuntopiiriä (äänet heti päällä). Motivoi jatkamaan kuntopiiriä eteenpäin (Kohta pääsen siihen kohtaan missä liike katsotaan laitteelta...)

Jos on tarkoitus käyttää videoita osana kuntopiiriä, opettajan tulee ohjata oppilaita suorittamaan liikkeet oikeaoppisesti jo kuvausvaiheessa.

Opettaja voi etukäteen vinkata selostajaa eri lähestymistavoista tai sitten niistä voidaan keskustella katseluvaiheessa koko luokan kanssa, pieni siemen jää itämään, näinkin voisi tehdä ...

Tehtävä onnistui mainiosti 1.-2. luokassa.

Teemme ryhmässä (24 lasta) jumppaliikevideot. Tarkoituksena on harjoitella tabletilla (1) videokuvaamista, (2) kuvattavana olemista sekä (3) kertomista. Jokaisessa ryhmässä on kolme lasta, joista jokainen on kaikissa rooleissa vuorotellen. Ensin lapset miettivät liikuntaliikkeen, jonka haluavat esittää. Videon pituudelle ei laiteta aikarajaa, koska kyseessä on ensimmäinen video, jossa liikettä ja ääntä. Tavoitteena on, että jokainen suoriutuu näistä tehtävistä ja saa kokemuksen liikkuvan kuvan tekemisestä.

Toiminnallisesti tavoitteita on 5:
1. Oppia kuvaamaan videota tabletilla, eli opetella kuvausnappulat sekä kohdistaa kuvaus oikeaan suuntaan.
2. Olla kuvattavana ja tehdä liike selkeästi ja rauhallisesti, sekä mahdollisesti pysyä asennossa tarvittava aika.
3. Opetella sanomaan kuvattava liike tarpeeksi selkeästi, kovalla äänellä sekä ajoittaa oikein, että ääni kuuluu videolla hyvin.
4. Saada esiintymiskokemusta, koska jokaista kuvataan sekä kaikki katsovat lopuksi kaikkien videot.
5. Ryhmätyötaidot kuvausprosessissa sekä yhdessä videoita katsottaessa.

Katselutehtävä on kaksiosainen. Jokaisen videon jälkeen ryhmä tarkistaa, kuuluuko ääni ja näkyykö kuvassa sitä mitä pitää. Kun ryhmä on hyväksynyt videon, kuvataan toinen. Kaikki kolme ryhmän videota kuvataan peräkkäin ja lapset tarkistavat videot välittömästi.
Kun kaikki ryhmän videot saatiin kuvattua, 2 päivän aikana, katsomme kaikki ryhmän videot. tavoitteena on saada kokemus siitä, että kaikki katsovat kaikkien videot (esiintymiskokemus/jännityksen sietäminen). Toinen tavoite oli tunnistaa kuka sanoi videolla esiintyvän liikkeen (eli tunnistetaan ryhmän lasten ääniä).

Lapset oppivat todella nopeasti laitteen käytön ja työskentelyn tavoitteet. Olemme ryhmässä harjoitelleet esiintymistaitoja paljon, joten lapset eivät jännitä toisten edessä olemista ja siitä puhutaan paljon, miten jännittäminen voi näkyä eri tavalla.

Mahdollistaa oppia monta eri asiaa. Aluksi tavoite on tekniikan ja tavan opettaminen. oppimistilanteissa tapaa voi hyödyntää myöhemmin eri asioiden kertomisessa, koska tekniikka on tuttu niin voi keskittyä enemmän opetettavan asiankertomiseen. Teemme ryhmässä uutisia säännöllisesti, niin seuraavaan kuvaustehtävään voisi lisätä esimeriksi kerro eläimestä, niin saa enemmän puhetta videokuvaan.

Tutustukaa ensin adjektiiveihin lapsiryhmässä. Luetellaan niitä sitten runsaasti ja kirjoitetaan lapuille. Tehtävänä on pareittain nostaa kaksi lappua ja lähteä kuvaamaan ko. adjektiivin mukaista esinettä tai tunnetilaa. Kun adjektiivi löytyy, parin toinen osapuoli kuvaa asian ja toinen näyttää/esittää sen. Samalla kuvaaja sanoo vielä ääneen mitä kuvattiin, mikä adjektiivi on kyseessä.

Kun kaikki parit ovat suorittaneet tehtävän, katsokaa tallenteet yksi kerrallaan ilman ääntä, sitten saa arvata adjektiivin. Lopuksi vastaus tarkistetaan äänen kanssa.

Testikerralla lapset innostuivat, olivat tarkkaavaisia ja kekseliäitä. Yhdessä tehden vuorovaikutuksessa kuvaustilanne ei jännittänyt ujoimpaakaan!

1. Etsi ja kuvaa 3 elollista (elävää) asiaa.
2. Etsi ja kuvaa 3 elotonta (ei elä) asiaa.
Katselutehtävän vaikeuttamiseksi videot voidaan kuvata epäjärjestyksessä.

Katso ja etsi kaverin kuvaamista videoista:
3 elollista (elävää) asiaa
3 elotonta (ei elä) asiaa
Kirjoita havaitsemasi asiat paperille.

Lopuksi vertaillaan ja keskustellaan yhdessä.
Mitä ajatuksia nousee?
Mitä samoja, mitä eri asioita kuvattu?

Pedagoginen ajatus: Elollinen (lisääntyy) ja eloton (ei lisäänny). Ajatteleminen, pysähtyminen, oivaltaminen.

Etsi luonnosta 4 eri väriä ja kuvaa ne. Sano värit ääneen.

Katsokaa pareittain toisenne videot. Ensin ilman ääntä, jolloin katsoja nimeää värin. Katsokaa sitten äänen kanssa. Nimesittekö värit samalla tavalla?
Löytyikö samaa väriä eri asioista?

Värien tunnistaminen ja nimeäminen. Luonnon havainnointi värien kautta.

Saman tehtävän voisi tehdä eri vuodenaikoina. Miten värit muuttuvat? Miten luonto muuttuu?

Kuvaa pareittain tai pienryhmässä jokin liikunnallinen peli/puuha/tekeminen päiväkodissa joko sisä- tai ulkotiloissa. Videon kesto max. 30 sek.

Kierretään pareittain, pienryhmässä tai koko ryhmän kesken katsomassa muiden liikunnalliset ideat. Listataan ne, opetellaan tai kerrataan yhdessä esim. uusien leikkien/pelien säännöt.

Liikunnallisen sisällön lisääminen arkeen. Lasten ideoiden perustella voidaan mm. koota "liikuntavalikko", jonne päivittäin jokainen merkitsee missä puuhassa/puuhissa on kunakin päivänä eskarissa fyysisesti liikkunut.

Valitkaa lehtipuu, jota kuvaatte eri vuodenaikoina metsäretkellä. (Retki samaan kohteeseen 1x/kk)

Ryhmässä katsotaan videoita ja havainnoidaan puussa tapahtuneet muutokset.

Toteutetaan 3-4 lapsen ryhminä. Millaisissa tilanteissa voisit auttaa toista. Näytelkää tilanteet ja kuvatkaa ne.

Katsotaan videot ja lasketaan, montako eri tapaa auttaa toista videoissa esiintyy. Pohditaan, millaisia tunteita tilanteissa esiintyy.

Harjoittelimme osoittavia pronomineja. Jokainen oppilas kuvaa yksin tai parin kanssa yhden tai kaksi videonpätkää. Esim. Tämä paita/ Det här linnet. Oppilas näyttää omaa paitaansa ja sanaa Det här linnet samalla ruotsiksi. Esim 2. Oppilas näyttää kalenterista viikkoa ja sanoo Den här veckan.

Katselutehtävässä videot katsotaan ilman ääntä ja ryhmän muut jäsenet sanovat sen osoittavan pronominin ja substantiivin, jonka näkevät videolla. Tämän jälkeen katsotaan sama klippi äänellä ja näin tarkastetaan, menikö oikein.

Ryhmän koko vaikuttaa siihen, kannattaako tehdä pareittain vai isommissa ryhmissä. Mahdollista tehdä myös niin, että opettaja näyttää klipin dokumenttikameran avulla, ellei ryhmissä työskennellessä pysytä asiassa.

3.-luokkalaiset miettivät ensin, millä kaikilla tavoilla esim. englantia on opittu ja opiskeltu. Tehdään lista niistä. Kuvataan tilanteita, joissa nämä tavat näkyvät.

Katsotaan kuvia tai videoita ja mietitään, millainen kuvateksti tai selostus siihen sopisi - eli mikä listan tapa kuvassa näkyy.

Tarkoituksena on saada oppilas tietoiseksi erilaisista vieraan kielen oppimisen tavoista ja niiden merkityksestä. Hän voi jatkossa paremmin jäsentää omaa oppimistaan ja toimintaansa. Myös opittuja sisältöjä on hyvä näkyä kuvissa.

Ollaan yhdessä mietitty ja käytännössä myös harjoiteltu meidän päiväkodin pihasääntöjä. Lapset saavat pareittain tai kolmen hengen ryhmissä miettiä yhden asian/tekemisen, jota päiväkodin pihassa joko a) saa tai b) ei saa tehdä. Tehdään lyhyt videopätkä: yksi kuvaa, yksi esittää ja kolmas kertoo mitä videolla tapahtuu.

Katsotaan video ensin ilman ääntä. Lapset saavat arvata mistä tekemisestä/asiasta on kysymys ja onko tekeminen sallittua vai kiellettyä. Voidaan katsoa uudestaan äänen kanssa ja tarkistaa oltiinko oikeassa. Voidaan yhdessä miettiä miksi pihasäännöt ovat olemassa.

Pienessä ryhmässä (3-5) lasta tunnistetaan ja kuvataan kehonosia. Ohjaaja/opettaja kertoo vuorotellen aina yhdelle lapselle tietyn kehonosan, jonka lapsi sitten etsii ja tunnistaa kaveristaan tämän kehonosan ja ottaa siitä kuvan.

Kuvien ottamisen jälkeen katsotaan ryhmässä yksi kuva kerrallaan ja nimetään vielä kehonosat uudelleen ja voidaan myös tarkistaa, kenestä ja mistä kohdasta kuva on otettu.

Toistensa kehonosien kuvaaminen osallistaa niin kuvaajan kuin kuvattavankin tehtävään. Kun kehonosia tunnistetaan ja nimetään itsestä ja kaverista, ne jäävät paremmin muistiin. Vanhemmille lapsille tehtävää voi vaikeuttaa antamalla vain kehonosien nimiä tai he voivat itse kuvata haluamiaan kehonosia, joita voidaan sitten ryhmässä arvata, kenelle mikäkin kuuluu.

Kuvatkaa 4 hengen ryhmissä ulkona, koulun alueella, noin 20 sekunnin mittainen video, jossa näkyy jokin syksyn merkki. Kertokaa videossa, mikä syksyn merkki se on ja miksi teidän mielestänne se kertoo, että syksy on tullut.

Kiertäkää katsomassa muiden ryhmien videot (videoista äänet pois) ja kirjoittakaa paperille arvauksenne, mikä syksyn merkki ryhmän videossa on kuvattuna.

Oppilaat olivat innoissaan ja huomio kiinnittyi ainoastaan syksyn merkkien havainnoimiseen ja kuvaamiseen. Samoin mielenkiinto pysyi myös luokkakavereiden kuvaamia videoita katseltaessa. Oppilaat kuvasivat pöytäryhmittäin, joten luokassa videoiden katsominen onnistui jouhevasti, kun taululle oli piirretty kiertosuunta, miten pöytäryhmältä toiselle siirryttiin. Seuraavan pöytäryhmän videota siirryttiin katsomaan aina, kun opettaja soitti äänimerkin kulkusilla.

Kuvatkaa lohikeiton valmistaminen 3-4 oppijan ryhmissä, viidellä otoksella.
Etsikää ruoka-aineet valmiiksi esille. Miettikää, mitkä vaiheet ovat tärkeitä.

Toinen ryhmä katsoo viisi kuvattua otosta ja antaa palautetta työskentelystä.

Tehtävässä on oleellista tiivistäminen.
Meillä kokemus olim että oppijat tarvitsevat apua nahan irroittamisessa kalasta.

Oppilaat saivat tehtäväksi pareittain kuvata jonkun asian murtolukuna videolle. Lähtötilanteena on kokonainen, josta otetaan osa pois, paljonko jää. Kuvatessa oppilas selostaa, mitä tapahtuu ja mikä on lopputulema.

Videot katsotaan ilman ääntä, muut oppilaat katsovat ja koittavat selostaa mitä tapahtui. Lopuksi voidaan katsoa video äänellä.

Tehtävä laittaa oppilaat ajattelemaan myös niitä, jotka laskevat mekaanisesti hyvin. Kuvaus inspiroi ja auttaa oppilaita keskittymään ja sitä kautta oppimaan. Konkretisoi murtoluvun perusperiaatetta (murtoluvulla ilmaistaan jotakin osaa kokonaisesta)!

Kulje parin kanssa ulkona ja kuvaa liikennemerkkejä. Kertokaa videolle mikä liikennemerkki luulette sen olevan. Videon pituus max. 1 minuutti. Jos tablettia on vaikea pitää ja painaa kuvausnappia samalla, toinen parista voi pitää tablettia ja toinen painaa kuvausnappia.

Katsotaan ensin yhdessä ilman ääntä ja yritetään arvata mikä liikennemerkki on kyseessä. Kuunnellaa videolta vastaus, menikö oikein ja oliko alkuperäinen vastaus oikein. Näytetään muutama video myös pienemmille päikkyläisille samalla kaavalla.

Riippuvuus eli addiktio voi syntyä lähestulkoon mihin tahansa toimintaan tai aineeseen, kuten ostamiseen, television katseluun, viihdepeleihin, kännykkään, netin virtuaaliympäristöön, syömiseen tai päihteisiin.
Valitkaa yksi riippuvuus ja kuvatkaa max. 20 sekunnin video kyisesestä riippuvuudesta. Videolla ei tule puhua.

Mikä riippuvuus on kyseessä?
Mikä riippuvuudelle on ominaista?
Millä tavalla riippuvuus on vahingollista ja mitä siitä voi seurata?
Mikä on voinut johtaa riippuvuuteen?
Miten riippuvuudesta voi irrottautua?

Työtapa oli uudenlainen 7lk oppilaille. Kaikki työskentelivät innokkaina. Tehtävän jälkeen moni toivoi samankaltaisia työtapoja jatkossakin.
Oppilaiden innostuminen on paras palkka työstä!

Ope jakaa lapulla eri laskut eri ryhmille. Kuvataan lasku tarinana.

Katsotaan toisen parin/ryhmän video ja arvataan lasku.

Eka kerta. Toimi yllättävän hyvin. Lähes keikki sai heti kiinni ideasta. Tuli hienoja videoita. Seuraavalla kertaa pitää antaa vähemmän aikaa kuvaamiseen ja antaa esim. ehdoksi "yhdellä otolla". Yksi ryhmä alkoi tekemään kokoillan elokuvaa.

1. Kootkaa valo-opin välineet laatikkoon mallillaatikon mukaisesti.
2. Kuvatkaa enintään 30 sekunnin pituinen video, jossa valo kulkee mahdollisimman monen valo-opin laatikosta löytyvän esineen kautta tai läpi.

1. Katsokaa toisen parin video.
2. Kirjoittakaa paperille
a) mitä esineitä on käytetty (voitte kuvata esineitä omin sanoin ellette tiedä sen nimeä)
b) mitä valolle tapahtuu, kun se osuu näihin esineisiin (esim. heijastuu, taittuu, siroaa, imeytyy)

Oppilaat ryhtyivät työhön innostuneesti. Ratkaisut olivat keskenään yllättävänkin erilaisia ja hyvinkin luovia. Ensin ajatelin, ettei videon kuvaaminen olisi ollutkaan välttämätöntä, mutta videoita katselemalla huomasin, että yhden esineen lisäämisellä ja poistamisella valon reitti voi muuttua huomattavan paljon vaihtaen valon väriä ja luoden uusia kauniita kuvioita. Myös kirjoitustehtävää pohdititin ja apua kysyttiin. Lopuksi alussa sekaisin olleet valo-opin laatikot olivat (lähes) järjestyksessä. Muutamat oppilaat eivät olisi malttaneet lopettaa tehtävän tekoa. En tullut ajatelleeksi, että itselle yksinkertaiselta vaikuttanut tehtävänanto voisi poikia näin suurta luovuutta ja sekä oppimisen että luovuuden ilmaisun iloa!

Kuvaustehtävä 1
Oppilaat jaetaan työpareiksi. Pari saa kuvaustehtävän paperilapulla. Lapussa on kirjoitettuna predikaatti esim. pomppii. Parin tehtävä on kuvata predikaatista lyhyt maks 15 s. Kestävä video. Videolle kerrotaan ääneen kuvattava predikaattiverbi.

Kuvaustehtävä 2
Oppilaspari saa tyhjän lapun. Tehtävänä on keksiä kahden sanan lause, jossa predikaatti ja subjekti. Lauseesta kuvataan video, jonka kesto maksimissaan 15 s.

Kuvaustehtävä 3
Oppilaspari saa tyhjän lapun. Tehtävänä on keksiä kolmen sanan lause, jossa predikaatti, subjekti ja objekti. Lauseesta kuvataan video, jonka kesto maksimissaan 15 s.

Katselutehtävä 1
Video näytetään toiselle oppilasparille ilman ääntä. Pari kirjoittaa paperin kääntöpuolelle, mitä predikaattia video esittää. Oppilasparit katsovat kaikki videot. Lopuksi videon kuvannut ryhmä kertoo, millaisia predikaatteja videon on arveltu esittävän.

Katselutehtävä 2
Video näytetään toiselle oppilasparille ilman ääntä. Pari kirjoittaa paperin kääntöpuolelle lauseen, josta nimetään predikaatti ja subjekti. Oppilasparit katsovat kaikki videot. Lopuksi videon kuvannut ryhmä kertoo, millaisia predikaatteja videon on arveltu esittävän.

Katselutehtävä 3
Video näytetään toiselle oppilasparille ilman ääntä. Pari kirjoittaa paperin kääntöpuolelle lauseen, josta nimetään predikaatti, subjekti ja objekti. Oppilasparit katsovat kaikki videot. Lopuksi videon kuvannut ryhmä kirjoittaa lauseet taululle, jonne kootaan kaikki kolmen sanan lauseet lauseenjäsinineen.

Työskentely onnistui hyvin. Tehtävä tehtiin jakson kertausvaiheessa, jolloin lauseenjäsenet olivat jo tuttuja. Käytin tehtävässä paperilappuja apuna. Se ei olisi välttämätöntä, mutta lappujen avulla katselutehtävä voitiin toteuttaa kiertoperiaatteella. IPadit olivat työpisteillä ja kuvattu video valmiiksi katsottavissa. Työskentlyn ehti toteuttaa yhden oppitunnin aikana. Kokemus rohkaisi jatkamaan kamerakynätehtävien parissa.

Tehtävänä kuvata 3-4 hengen ryhmissä dramatisoitu tilanne roskaamisesta tai kuinka voi suojella luontoa.

Katsellaan yhdessä videot, arvioidaan kuinka kuvaajat pääsivät tavoitteeseen, keskusteltiin aiheista.

Oppilaat olivat innostuneita tehtävästä. Kuvaaminen ja tuotosten katselu toi uutta ulottuvuutta oppitunnille sekä innosti oppilaita keskustelemaan. Tehtävän onnistuminen innosti myös opettajaa jatkamaan tekniikan käyttöä.

Tehtävänä kuvata parin tekemä ristinmerkki.

Arvioidaan yhdessä parin kanssa kuinka ristinmerkin tekeminen onnistui.

Oppilaat olivat innostuneita tehtävästä. Kuvaaminen ja tuotosten katselu toi uutta ulottuvuutta oppitunnille sekä innosti oppilaita keskustelemaan. Tehtävän onnistuminen innosti myös opettajaa jatkamaan tekniikan käyttöä.

Etsi rakennuksesta ulkomaalainen. Pyydä häntä esittäytymään ja sanomaan "Hyvää päivää" omalla äidinkielellään. Kirjoita ylös, mistä maasta henkilö on kotoisin ja mitä kieltä hän puhuu.

Parin tehtävänä on arvata, mistä maasta henkilö on kotoisin ja mitä kieltä hän puhuu. Opettele sanomaan "hyvää päivää" kyseisellä kielellä, videon esimerkin avulla.

Kapteeni neuvoo ryhmälle tehtävän:
Keksikää parin kanssa kuusi lausetta, joilla on tarkoitus näyttää, mitä merkityseroja sisältyy muotoihin talossa, talosta, taloon, talolla, talolta, talolle.

Esimerkki: Repussa on banaani. Otan repusta banaanin.
 

• Kumpikin pari ideoi ja kirjoittaa kuusi omaa lausetta. Lauseita ei saa näyttää muille.
• Kuvatkaa lauseiden ajatukset 10 sekunnin pituisiksi videoiksi.

Aikaa ideointiin ja kuvaamiseen on 15 minuuttia. Palatessanne teillä pitäisi olla siis kuusi 10 sekunnin videota.

Parit palaavat omiin ryhmiinsä, kapteenit hakevat opettajalta seuraavat ohjeet ja kertovat ryhmälle:1
Parit näyttävät videot toisilleen ilman ääntä. Katselevan parin tehtävänä on arvata videosta lause, jonka video esittää. Jos pari arvaa lauseen oikein, koko ryhmä saa pisteen. Katselutehtävästä voi siis saada 12 pistettä.

Kun videot on katsottu ja lauseet arvattu, lauseista alleviivataan ja nimetään muodot, jotka piti muodostaa. Ryhmän yhteinen kirjuri kirjoittaa sanat yhteiseen sijamuototaulukkoon. Lähetit käyvät kirjoittamassa muodot taululle yhteiseen taulukkoon.

Viiden hengen ryhmät. Kapteeni esittää kuvaustehtävän ryhmänsä pareille:
Keksikää parin kanssa "olla jonakin" -lause ja "tulla joksikin" -lause tai sana, jossa aiheena voi olla esim. ammatti tai tilapäinen työtetävä. Pitäkää lause ja ajatus yksinkertaisena.
Esimerkkilauseita: Tyttö on lipunmyyjänä. Tyttö ryhtyy filmitähdeksi. Istun kilttinä. Muutun vihaiseksi.
 

• Kumpikin pari keksii ja kirjoittaa paperilleen tällaisen lauseparin. Älkää kertoko toiselle parille omia lauseitanne.
• Kuvittakaa lauseet esittämällä tai muuten näyttämällä. Saa myös puhua, mutta ei saa sanoa näitä sanoja.

Aikaa ideointiin ja kuvaamiseen on 15 minuuttia. Kumpikin pari kuvaa siis kaksi 10 sekunnin videota. Kirjoittakaa myös valitut sanat paperille.

Parit menevät omiin ryhmiinsä. Kapteenit hakevat opettajalta seuraavat ohjeet ja kertovat ryhmälle, kuinka katselutehtävä suoritetaan:
Parit näyttävät videot toisilleen. Katselevan parin tehtävänä on arvata videosta sana, jonka video esittää. Jos pari arvaa sanamuodon oikein, koko ryhmä saa pisteen. Ryhmä voi siis saada 4 pistettä.

Kun videot on katsottu ja sanat arvattu, ryhmän yhteinen kirjuri sijoittaa sanat ryhmän yhteiseen sijamuototaulukkoon. Lähetit käyvät kirjoittamassa muodot taululle yhteiseen taulukkoon.

Viiden hengen ryhmät. Kapteeni esittää kuvaustehtävän ryhmänsä pareille:
Keksikää parin kanssa neljä erilaista lyhyttä lausetta, jossa voi verbin lisäksi olla substantiiveja ja adjektiiveja. Sanoja pitää taivuttaa kolmessa eri muodossa: talo, talon, taloa.
 
Esimerkkilauseita: Poika juoksee. Tyttö syö omenaa. Pojan pallo on sininen. Pojan pallo putoaa.

• Kumpikin pari keksii ja kirjoittaa ensin omat lauseensa paperille. Huom. lauseita ei saa paljastaa ryhmän toiselle parille!
• Seuraavaksi lauseiden sisältämät ajatukset videoidaan. Parin pitää miettiä, miten lauseet voi esittää ja näyttää. Parin kumpikin jäsen kuvaa.

Kuvaamisaikaa 15 min. Kun tehtävä on valmis, kummallakin parilla pitäisi olla otettuna neljä 10 sekunnin videota.

Parit palaavat luokkaan. Kapteenit hakevat opettajalta seuraavat ohjeet ja kertovat ryhmälle, kuinka katselutehtävä suoritetaan:
Parit näyttävät videot toisilleen ilman ääntä. Mitä lausetta video esittää? Jos pari arvaa lauseen, koko ryhmä saa pisteen. Ryhmä voi siis saada 8 pistettä.

Kun video on katsottu ja lauseet arvattu, lauseista alleviivataan ja nimetään muodot, jotka piti muodostaa. Ryhmän yhteinen kirjuri sijoittaa sanat ryhmän yhteiseen sijamuototaulukkoon. Lähetit käyvät kirjoittamassa muodot taululle yhteiseen taulukkoon.

Muistutetaan mieleen sijamuodot alakoulusta. Tarkoituksena on motivointi. Huomataan, että muistetaan ja osataan muotoja, vaikka nimitykset olisivatkin unohtuneet. Tehtävä innostaa kielioppiin toiminnan kautta.

Tehtävä tehdään parityöskentelynä. Oppilaat esittävät kameralle yhtä luokan katsoman teatterikappaleen (tai elokuvan) henkilöistä niin, että esiintyvä oppilas kuvailee hahmon tunteita ja tämän päivän tapahtumia. Henkilön nimeä ei saa paljastaa. Kuvausaikaa on minuutti.

Tabletit numeroidaan ja asetetaan rasteiksi eri puolille luokkatilaa. Oppilaat kiertävät pareittain katsomassa muiden videot. Vihkoon laitetaan rastin numero ja arvataan, mikä hahmo videolla esiintyi. Erikseen mukana kulkee paperi, jolle kirjoitetaan pareittain kaksi adjektiivia, jotka kuvaavat kyseistä hahmoa.

Tehtävän jälkeen katsotaan, kuka tunnisti eniten esitettyjä hahmoja. Adjektiivipapereista katsotaan, kuka hahmoista sai eniten erilaisia adjektiiveja ja kuinka hyvin adjektiivit kuvasivat heitä.

Oppilaat kokivat haasteelliseksi suoraan kameralle puhumisen. He huomasivat, että videosta ei tule hyvä, jos tekstin lukee lapusta. Jokainen oppilas oli aktiivisesti mukana tehtävän tekemisessä. Oppilaat yllättivät erittäin osuvasti ja kekseliäästi henkilöitä kuvaavilla adjektiiveillaan. Tuli joukkoon pari substantiivia ja verbiäkin, joten taas kerrattiin sanaluokkia...

Kotitehtävä: Kuvaa kotona kännykälläsi 4 tai 5 lyhyttä videopätkää, jokainen pätkä eri huoneessa. Kuvaa jokaisessa huoneessa vain jotakin yksityiskohtaa, ei koko huonetta. Sano samalla esim. englanniksi, missä olet. Esim. keittiössä voit kuvata kahvinkeitintä ja sanoa "I am in the kitchen."

Katsoja katsoo videopätkät ilman ääntä ja yrittää arvata, mistä huoneesta on kyse: "Are you in the bedroom?" tai "Are you in the hall? Jos aikaa jää, listatkaa englanniksi muita huonekaluja tai tavaroita, joita ko. huoneista yleensä löytyy.

Hyvä tapa käsitellä huonesanastoa ja esineitä siellä. Paikan tiukka rajaaminen tuo tehtävään mukavan lisähaasteen.

Valitse annetusta sanastosta kolme sanaa. Etsi ja kuvaa kohde (max 15 sek) ja esittele kohde esim. saksaksi: "Das ist ein Schüler."

Näytä kuvaamasi videot parille ilman ääntä. Hänen tehtävänsä on muistaa, kuinka kohde sanotaan saksaksi ja sanoa se ääneen. Jokaisesta oikeasta arvauksesta saa pisteen, siis max 6 pistettä paria kohden.

Kaikki sanat kirjoitetaan taululle (sama sana vain kerran). Koko luokan kesken lisätään sanoille yhdessä artikkelit.

Tehtävän tarkoituksena on harjoitella sanaston yhdistämistä omaan ympäristöön ja sanojen ääneen lausumista.

Pienryhmässä pohditaan yhdessä tilanteita, joissa tulee hyvä tai paha mieli, esim. eskari vie kaveriltaan lelun, tönäisee toista, antaa halin tai kutittaa. Tilanteet kuvataan lyhyinä, max 10 sek otoksina.

Katsotaan videoita muiden eskarilaisten kanssa ja keskustellaan, tuleeko videon tilanteesta hyvä vai paha mieli ja miksi. Mitä tilanteessa olisi pitänyt tehdä, jotta ei tulisi paha mieli?

Kolmen hengen ryhmät. Kuvatkaa kolme videota, joissa vuorotellen haastatellaan kutakin ryhmän jäsentä. Yksi kertoo lyhyesti, mitä eskarissa tehdään. Toinen selittää, mikä eskarissa on kaikkein hauskinta ja kolmas esittelee lyhyesti lempipuuhansa siellä, missä sitä voi harrastaa.

Videoita voidaan näyttää tervetuliaisvideoina seuraavana syksynä (tai kesken eskarivuoden) aloittaville uusille eskareille. Katselutehtävänä uudet eskarit voivat pohtia, mitä mieltä itse on esitetyistä ajatuksista.

2-4 hengen ryhmissä etsikää kouluympäristöstä ympyrä ja kuvatkaa opetusvideo sen pinta-alan mittaamisesta. Videossa ei paljasteta laskun lopputulosta, mutta annetaan katsojalle laskutoimituksessa tarvittavat tiedot.

Mikä on videossa esitetyn ympyrän pinta-ala? Katsojat laskevat sen videossa annettujen tietojen perusteella.

Katselutehtävä sopii myös kotitehtäväksi, jos kaikki videot jaetaan luokalle pilvipalvelussa. Luonnollisesti tehtävää voidaan soveltaa myös muihin geometrisiin muotoihin.

Kuvaa videoblogi-tyylinen video, jossa kerrot imperfektissä 12 asiaa, jotka teit päivän aikana. Palauta video opettajalle sopimallanne tavalla, esim. lataamalla se YouTubeen piilotettuna.

Jos video katsotaan yhdessä opettajan kanssa, voidaan keskustella ääntämisen edistymisestä ja siitä, missä asioissa ja sanoissa ongelmia vielä esiintyy. Oppilas voi tehdä valmiiksi listan sanoista, joiden ääntämistä he haluavat harjoitella.

Kotitehtäväksi annettu videpäiväkirjatehtävä toimii esim. suullisen esiintymisen tai kokeen korvaajana. Esiintyminen kameralle on turvallisempaa, sillä epäonnistumisen pelkoa ei ole: jos kuvaus menee pieleen, voi aina yrittää uudelleen.

Tutustutaan ryhmän kanssa Platonin ideaoppiin. Tehtävänä on kolmen hengen ryhmissä kuvata esim. kättely, jossa toteutuu mahdollisimman hyvin kättelyn idea.

Pohtikaa yhdessä videoiden avulla, mikä tekee esim. kättelystä kättelyn. Mitä siihen kuuluu, mikä ei ole välttämätöntä? Kirjoittakaa paperille kättelyn määritelmä.

Tutustukaa ryhmässänne Newtonin lakeihin eli mekaniikan peruslakeihin. Valitkaa niistä yksi ja toteuttakaa se videolla ilman puhetta. Ei haittaa, vaikka video havainnollistaisi useampaakin Newtonin lakia. Pituus max 15 sek.

Mistä Newtonin laista videossa on kyse?

Suunnitellaan yhdessä laskulausekkeita. Oppilaiden tehtävä on pienryhmissä kuvata lyhyt tarina, joissa laskulauseke toteutuu.

Mikä laskulauseikkeista toteutuu tässä tarinassa?
Katso esimerkkivideo tästä tehtävästä.

Kuvatkaa video, jossa havainnollistatte ympäristöä ja esinettä hyödyntäen adjektiivin vertailumuodot: perusmuoto, komparatiivi ja superlatiivi. Videon pituus max 15 sek.

Mikä adjektiivi on kyseessä? Mitkä ovat sen vertailumuodot? Mitä esinettä tai asiaa (substantiivia) adjektiivi videolla kuvailee?

Valitaan jokin työprosessi, kuten vaatteen silittäminen, tiskaaminen, tinalla kolvaaminen, liikuntasuoritus tai kitaran virittäminen. Opettaja määrittää ennalta, kuinka monta vaihetta prosessissa on (tai ryhmän voi antaa valita itse). Jokainen vaihe kuvataan omalla video-otoksella. Kuvatut tapahtumat voivat olla peräkkäisiä tai samanaikaisia.

Katsojien tehtävänä on nimetä näkemänsä prosessin vaiheet ja arvioida kunkin vaiheen merkitys. Mitä eri vaiheissa on tärkeää ottaa huomioon? Jos useampi ryhmä kuvaa videon samasta prosessista, voidaan jäsennystapoja vertailla keskenään.

Kuvatkaa mainosvideo valitsemallenne poliittiselle puolueelle, jossa kaupunkia katsellaan ko. puolueen silmin. Video koostetaan tarkasti valituista ja rajatuista havainnoista, jotka kuvataan omassa kaupungissa. Mitä pitää rajata pois? Mitä korostetaan? Pienistä palasista luodaan kuva kuvitellusta puolueen unelmakaupungista.

Miten puolueen edustamat arvot näkyvät videossa? Minkä puolueen mainos on kyseessä? Minkä muun puoleen mainos se voisi olla?

Etsikää koulun pihalta kolme erilaista merkkiä siitä, että ihminen on muokannut ympäristöä. Kuvatkaa max 10 sekunnin video kustakin havainnosta. Kertokaa havaintonne samalla ääneen videolle.

Katsokaa video ilman ääniä. Katsojat kertovat, millä tavoin ihminen on muokannut ympäristöä. Havainnot kirjataan ryhmän yhteiseen listaan. Koko luokan kanssa voidaan pohtia, mikä tarkoitus näillä muutoksilla on ollut. Miksi koulun pihalla on asfaltti tai koristelineitä? Kuka on päättänyt niiden rakentamisesta?

Etsikää parin kanssa koulusta asia, joka on kone. Kuvatkaa n. 10 sekunnin video, jossa havainnollistatte, miten kone toimii tai mitä se tekee.
Etsikää asia, joka varmasti EI ole kone. Näyttäkää se videolla.
Etsikää myös asia, josta ette ole varmoja, onko se kone. Kuvatkaa siitäkin video.

Muodostakaa kahden parin ryhmiä. Katsokaa videot yhdessä. Pohtikaa, mitkä kuvatuista asioista ovat koneita. Mikä tekee niistä koneita? Mistä koneesta ette ole varmoja? Niistä keskustellaan yhdessä koko luokan kesken.

Kameran avulla havaintojen tekeminen on hauskempaa ja keskittyneempää. Havainnoista heränneitä kysymyksiä voidaan pohtia yhdessä.

Lapset jaetaan 2-4 henkilön ryhmiin. Jokainen ryhmä saa kuvan nelikirjaimisesta sanasta ja neljä tyhjää lappua, joissa numerot 1-4. Lasten tulee muodostaa sana kirjoittamalla oikeat kirjaimet lappuihin, esim. "K A L A". Lapsille annetaan tehtäväksi piilottaa kirjaimet yksi kerrallaan, niin että jokaisesta kirjaimesta kuvataan max 10sek video.

Toinen ryhmä katsoo videot, etsii kirjaimet ja sijoittaa ne numerojärjestykseen. Lapset etsivät kuvavaihtoehdoista sanaa vastaavan kuvan.

Tehtävää voi varioida, vaikeuttaa ja helpottaa, esim. jättämällä numerot pois sekä kiinnittämällä huomion videoinnin rajaukseen (onko piilottaminen kuvattu läheltä vai kaukaa).

Kuvaa jotakin veden olomuotoa lähiympäristössäsi parin kanssa vuorotellen. Nimeä olomuoto videolla.

Parit yrittävät arvata toisten videoista, mikä veden olomuoto on kyseessä. Video katsotaan ensin ilman ääntä ja arvaus tarkistetaan katsomalla video uudelleen äänten kanssa.

Videointi helpottaa tehtävään sitoutumista ja suuntaa keksittymistä.

Etsi elektroniset laitteet ryhmän tilasta ja kuvaa ne videolle. Kerro videossa, mikä elektroninen laite on kyseessä.

Katsotaan video ensin ilman ääntä ja mietitään, mikä elektroninen laite on kyseessä ja mitä sillä tehdään. Tämän jälkeen tarkistetaan äänen kanssa, menikö oikein.

Miettikää kolmen hengen ryhmissä kolme kohteliaaseen käyttäytymiseen liittyvää tilannetta: 1. tervehtiminen, 2. kiittäminen ja 3. anteeksi pyytäminen. Näytelkää tilanteet äänen kanssa käyttämällä oikeita vuorosanoja. Kaksi esiintyy, kolmas kuvaa.

Katsotaan videot toisen ryhmän/kaikkien kanssa – ensin ilman ääntä: mitä tässä tilanteessa sanotaan? Sitten äänen kanssa: menikö oikein?

Etsi työtä tekevä ihminen. Kuvaa pieni pätkä hänen työskentelyään ja kysy häneltä videolle: "Mitä teet työksesi?"

Katsotaan videot yhdessä ilman ääntä ja arvataan kunkin ammatti. Keskustellaan siitä, mitä ammattiin kuuluu; mitä kaikkea työntekijän pitää osata tuossa ammatissa.

Kolmen hengen ryhmät. Kaksi lasta esittää reilua tapaa leikkiä jakamista (esim. työntävät nukenrattaita yhdessä), vaihtamista (esim. vaihtavat lelut toisilleen) ja vuorottelua (lukevat kirjaa vuoronperään). Kolmas lapsi kuvaa.

Lapsia pyydetään keksimään, mistä reilusta leikkitavasta on kyse.

Tehtävän tarkoituksena on sosiaalisten taitojen harjoitteleminen. Kuvattuihin videoihin voi palata uudelleen kun reilut leikkitaidot ja niiden harjoitteleminen nousevat esiin lapsiryhmässä.

Lapset kuvaavat ja nimeävät pareittain paikkoja, joissa Kiiltosilmä on. Tehtävää voi vaikeuttaa sillä, kuinka tiukaksi kuva rajataan.

Parit katsovat toistensa videot ensin ilman ääntä ja kertovat toistensa videoista Kiiltosilmän paikat. Tämän jälkeen katsotaan videot äänen kera ja keskustellaan havainnoista.

Yhteinen keskustelu omasta oppimisympäristöstä. Omat ryhmätilat tulevat tutuiksi. Sopii hyvin eskarin syksyn alkuun.

Kuvatkaa pareittain kolme videota, jossa kussakin näkyy yksi päiväkodista löytyvä muoto. Toinen kuvaa, toinen kertoo ääneen videolle, mistä muodosta on kyse.

Parit katsovat toistensa videot ensin ilman ääntä ja kertovat toistensa videoista havaitut muodot. Tämän jälkeen katsotaan videot äänen kera ja keskustellaan havainnoista.

Tavoitteena on muotojen tunnistaminen ja yhdessä oppiminen.

Opetellaan lukuja, jotka yhdessä muodostavat luvun 10. Kuvataan pareittain kymmenen munan kananmunakennoa tyhjänä. Toinen asettaa kennoon valitsemansa määrän multilinx-kuutioita ja kysyy, mikä on tuon summan kymppipari. Tämän jälkeen toinen jatkaa eri väristen multilinx-kuutioiden laittoa kennoon, kunnes se on täysi ja kertoo, montako kuutiota lisäsi, eli mikä on ensimmäisen luvun kymppipari.

Katsotaan yhdessä video ilman ääntä ja mietitään, mitkä kaksi lukua muodostavat videossa kymppiparin.

Pari kerrallaan keksii ja kuvaa lyhyen, max 15 sekunnin videon tilanteesta, jossa tullaan iloiseksi, surulliseksi tai vihaiseksi. Videosta pitää myös käydä ilmi, mikä tunteen saa aikaan.

Kaksi paria yhdessä katsovat toistensa videot. Opettajan johdolla käydään keskustelu siitä, millainen tunne tilanteessa syntyi ja miksi.

Tehtävässä opitaan vuorovaikutustaitoja, itseilmaisua ja toisen tunteiden huomioon ottamista. Videon avulla lapsi pääsee näkemään vuorovaikutustilanteen toisen lapsen näkökulmasta.

Yksi lapsi tai pari kerrallaan saa tabletin mukaansa ja käy piilottamassa esineen, esim. pallon, johonkin paikkaan päiväkodissa. Hän ottaa piilopaikasta kuvan, jossa näkyy esine ja hieman sen ympäristöä. Paikan pitää olla tunnistettava, mutta ei liian helppo! Piilotuksen ajan muulla ryhmällä on muuta ohjelmaa.

Otettu kuva katsotaan tabletilta ryhmän kesken. Missä pallo on? Piilottanut lapsi kertoo, kun ryhmä arvaa paikan oikein. Seuraava lapsi saa käydä hakemassa pallon ja keksiä uuden piilopaikan. Leikki jatkuu.

Päiväkoti tulee tutuksi ja samalla medialukutaito vahvistuu: lapsi oppii hahmottamaan, miten kuvan rajausta manipuloimalla voidaan vaikuttaa siihen, miten muut asian ja paikan näkevät.

Aluksi keskustellaan lasten kanssa yhdessä, millaisia sääntöjä eskarissa on (wc, lepohetki, vuoron pyytäminen viittaamalla, apulaistehtävät, jälkien siivoaminen, päiväkotiin saapuminen yms).

Tehtävä: Muodostakaa pareja/pienryhmiä. Opettaja kertoo kullekin ryhmälle yhden säännön. Ryhmän tehtävänä on kuvata max 30 sekunnin video, jossa esitellään sääntö. Toinen esiintyy/kertoo, toinen kuvaa.

Kun kaksi paria on kuvannut sääntövideon, opettaja kokoaa parit yhteen ja parit katsovat toistensa videot. Pohtikaa, onko sääntövideossa mukana kaikki oleellinen, vai pitäisikö siihen vielä lisätä jotain tai muuttaa jotain. Säännön luonteesta riippuen paikallaan voi olla myös keskustelu siitä, olisiko sääntöä syytä muuttaa (esim. höllentää kuria, koska asiat sujuvat jo).

Tehtävässä lapsi joutuu työstämään sääntöä miettiessään, miten se esitetään selvästi katsojalle. Kuvattu video on myös osoitus siitä, että sääntö on sisäistetty. Hyviä sääntövideoita voidaan esittää myös muille ryhmäläisille ja niitä voidaan säästää vastaisuuden varalle, esim. kesken esikouluvuoden aloittaville uusille lapsille.

Valitse parin kanssa tai kolmen hengen ryhmissä kolme kehonosaa ja kuvatkaa 10 sekunnin mittainen video kustakin kohteesta. Videon tarkoitus on esitellä kehonosan toimintaa. Miten havainnollistat toimintaa videon avulla? Toinen esittää, toinen kuvaa ja kertoo mitä tapahtuu (kolmen hengen ryhmässä yksi esittää, toinen kuvaaja kolmas kertoo).

Näytä toiselle ryhmälle videot yksi kerrallaan ilman ääntä. Toinen pari kertoo, mitä kehonosaa ja toimintaa video esittää. Tämän jälkeen katsotaan video uudelleen äänen kanssa. Kun kaikki ryhmät ovat katsoneet jonkin toisen ryhmän videot, keskustellaan koko ryhmän kesken yhdessä videoissa tehdyistä havainnoista.

Videon avulla katsojan huomion pystyy keskittämään haluamaansa toimintoon tarkemmin kuin valokuvalla (liike jäisi pois) tai ryhmän edessä esiintymällä (kun näkee koko ihmisen, huomiota on vaikeampi kiinnittää yhteen kehon osaan). Lisäksi esiintymistä ei tarvitse jännittää: jos videossa jokin menee pieleen, voi ottaa uudelleen.

Ensin lapset jaetaan kolmen hengen ryhmiin. Aikuinen tekee tehtävän yhden ryhmän kanssa kerrallaan. Aluksi käydään läpi, millaisia taitoja ryhmästä löytyy. Ne voivat olla todellisia kykyjä (osaan kirjoittaa) tai leikkimielisempiä (osaan halata).

Kolmen hengen ryhmissä kuvataan kolme videota, joissa jokainen on vuorollaan kuvaaja, kertoja ja tekijä. Tekijä esittää kameralle taitonsa, kuvaaja tallentaa esityksen ja kertoja selittää kameralle, mistä taidosta on kyse. Sitten vaihdetaan rooleja ja kuvataan seuraava video.

Katsotaan yhdessä kaikkien taidot. Ensin aina ilman ääntä, muut saavat arvuutella. Kun videot sitten katsotaan äänillä, voi myös arvuutella, kuka puhuu (tunnista kaverin ääni).

Itseilmaisun ja itsetunnon vahvistaminen, tavoitteena lasten vahvuuksien esiin nostaminen.

Pari tai pienryhmä valitsee retkikohteesta yksityiskohdan, joka on kiinnittänyt huomion tai ollut kaikkein mielenkiintoisin – mieluiten sellaisen, jota yksikään muu ryhmä ei ole huomannut. Videolle kerrotaan, miksi kyseinen valinta on tehty. Videon pituus max 10 sekuntia.

Retken jälkeen videot katsotaan ensin ilman ääntä, jolloin toiset yrittävät arvata, miksi kohde on valittu. Tämän jälkeen video katsotaan äänten kanssa.

Videokuvaamisen avulla retkestä saadaan enemmän irti. Siihen syvennytään paikan päällä ja myös jälkikäteen: havainto voidaan jakaa muiden kanssa ja se herättää keskustelua.

Työskennellään pareittain. Valitkaa maisema ja havainnoikaa, mikä siellä liikkuu. Toinen kuvaa havainnot, toinen selostaa ne samaan aikaan kameralle. Kesto noin minuutti.

Katsotaan video ryhmän tai toisen parin kanssa, ensin ilman ääntä. Muut arvuuttelevat havaintoja. Mietitään myös, kuinka monta erilaista liikkuvaa asiaa kuvassa näkyy. Voidaan keskustella käsitteistä liikkuva/liikkumaton. Tehtävää voidaan soveltaa myös vuodenaikojen käsittelyyn.

Tehtävä kehittää havaintojen tekemistä lähiympäristöstä ja tarkkaavaisuuden suuntaamista.

Aiheena turvallinen kulkeminen keskustassa (siirtyminen/kulkeminen päiväkodista ulkoilupuistoon). Ensin kuljetaan reitti päiväkodista ulkoilupuistoon ja kiinnitetään huomiota turvallisuustekijöihin matkalla. Keskustellaan, mitä kohtia on hyvä kuvata. Keskustellaan myös turvallisesta kuvaamisesta (missä kuvaaja voi olla suhteessa liikenteeseen). Valitaan kuvaajat ja esiintyjät.

Kuvattu aineisto katsotaan koko ryhmän kanssa tai pienryhmissä. Keskustellaan turvallisuusohjeista, onko niitä noudatettu kuvatussa videossa? Voisiko olla jotain lisää tai tarkennettavaa? Isommat lapset voivat näyttää kuvatun nuoremmille lapsille ja opettaa sovittuja toimintamalleja ja turvallisuusohjeita.

Ensin opetellaan aakkosia/kirjaimia. Sitten jakaudutaan pareihin. Toinen parin lapsista keksii 3 asiaa/esinettä valitsemallaan kirjaimella (esim. A: auto, avain, astia). Hän näyttää valitsemansa asian yksi kerrallaan kameralle, sanomatta asiaa ääneen. Kuvaaja kuvaa. Sitten vaihdetaan rooleja.

Muut lapset tulevat pareittain, ryhmässä tai yksitellen katsomaan kuvattua ja arvaamaan, mikä kirjain on kyseessä. Esimerkkivideo: Päiväkoti Myllytontun kielikylpyryhmän eskarit etsivät samalla kirjaimella alkavia asioita.

Tehtävä kehittää alkuäänteiden ja kirjaimien harjoittelua, ympäristön tarkkailua (esineitä etsittäessä), aasioiden tunnistamista ja nimeämistä.

Tehtävän suorittamiseen tavitaan vähintään kaksi henkilöä.
Valitse yksi puuvillavaate ja etsi siitä hoito-ohjemerkki. Selvitä merkistä, miten vaate tulee silittää.
Opettele silitysraudan käyttö.
Kuvaa silittämisen eri vaiheet hoito-ohjemerkin lukemisesta siihen, kun vaate on valmis käytettäväksi.
Videossa ei puhuta.

Katsoja kertoo omin sanoin, miten puuvillavaate silitetään.

1. Tutustu elintarvikepakkausten pakkausmerkintöihin esillä olevien pakkausten ja nettilähteiden avulla.
2. Suunnittele video otsikolla ”Pakkausmerkinnät auttavat kuluttajaa”. Videon pituus on 1-2 minuuttia. Aikaa suunnitteluun ja kuvaamiseen on n. 10 minuuttia.

Katselijat miettivät, miten video perustelee väitettä. Kootaan yhteen vastaukset.

Oppilaat lähtivät hyvin mukaan kokeiluun. Videoissa käytettiin ääntä ja ”tekstitystä” paperille kirjoitettuna.

Mene SPR:n Ensiapu-sivulle ja valitse valikosta yksi ensiaputilanne.
Kuvaa max. 20 sekunnin video ensiavun antamisesta. Videolla ei saa puhua.

Mitä on sattunut?
Mikä on tärkeintä muistaa kyseisessä ensiaputilanteessa?

Esitellään videolla omia ravitsemustottumuksia.

Katsojan tehtävänä arvioida tottumusten terveellisyyttä ja keksiä kehitysehdotuksia.

Oppilaan kirjassa ollut kirjoitustehtävä korvattiin kamerakynätehtävällä. Ideana oli valita kolmesta lähtötilanteesta hyvä tapa viestiä minä-viestillä; miten asia saadaan kaikkia tyydyttävään lopputulokseen kohteliaasti? Lähtötilanteenteet olivat töniminen ulkona, rahan lainaaminen oppilaalle, joka ei ole maksanut edellistä velkaa pois sekä innokkaalle teknologiakauppiaalle/esittelijälle kieltäytyminen.

Katsoimme ryhmien videot ja kiinnitimme huomion minä-viestin käyttöön puheessa, millaisia perusteita eri ryhmät olivat keksineet jämäkälle käytökselleen.

Idea ja juttu oli 8. luokan oppilaille uusi, ensimmäisen kerran tekivät näitä (innokkaana tekivät tehtävää). Tehtävän jälkeen pojat toivoivat samankaltaista juttua uudestaan, eli voittajafiilis!

Kuvattiin itseä selittämässä omin sanoin tiettyjä terveystiedon keskeisiä käsitteitä.

Näytettiin kuvattua materiaalia parille, ilman että pari tiesi, mitä käsitettä ollaan selittämässä. Parin piti arvata, mikä käsite oli kyseessä.

Tehtävä onnistui hyvin, ja opiskelijat löysivät selitettävät ydinkohdat melko vaivattomasti. Opiskelijoiden mielestä käsitteiden oppiminen oli mielekästä, ja helpompaa kuin kirjallisuudesta lukemisen avulla olisi ollut.

Jaa oppilaat ryhmiin ja anna liikuntasalista jokaiselle ryhmälle oma piste. Ohje: Suunnittele omalle pisteelle jokin koripalloon liittyvä harjoitus. Kuvatkaa se ja katsokaa selviääkö kuvasta harjoituksen tarkoitus. Kuvatkaa tarvittaessa uudestaan. Jätä tabletti pisteelle ja ruudulle auki oikea video.

Ryhmät kiertävät kaikki pisteet ja tekevät harjoitukset ohjeen mukaan.

Lapset jaetaan n. 4 hengen ryhmiin. Ryhmät ideoivat itse toimintapisteen ja rakentavat sen. Ryhmä kuvaa, mitä pisteellä tehdään.

Ryhmät kiertävät eri pisteillä, katsovat tabletilta tehtävänannon ja seuraavat perässä.

Toimii hyvin esim. eskareiden kouluun tutustumisen avuksi, kummitoimintaan, uuden luokan ryhmäyttämiseen, eri luokka-asteiden yhteistyöhön... Katso videoesimerkki harjoituksesta.

Vie parin kanssa kuvakortti johonkin kohteeseen koulun lähialueella. Kuvatkaa kortin ympäristöstä lyhyt video, josta on pääteltävissä, mikä paikka on kyseessä, mutta kuitenkin niin, ettei ratkaisu ole liian helppo. Mitä vähemmän ympäristöä näkyy, sitä haastavampi tehtävä.

Antakaa oma laitteenne toiselle parille, joka katsoo videon ja sen perustella hakee kortin pois.

Oppilaat työskentelivät ja toimivat innostuneesti parinsa kanssa. Oppilaat ehtivät käydä usealla kuvakorttirastilla oppitunnin aikana.

Paritehtävä. Kesto 10 min.
Suunittelu: Keksikää yhdessä yhden tahdin kestävä rytmi, tahtilaji 4/4. Kirjoittakaa rytminne muistiin.
Videointi: Laskekaa eteen tyhjä tahti. Taputtakaa / soittakaa (rytmisoittimella, kynällä, kehonsoittimilla tms.) keksimänne rytmi. Toinen kuvaa, toinen rytmittelee.

Toinen pari katsoo videon. Kuunnelkaa rytmi ja toistakaa se taputtamalla. Kirjoittakaa rytmi paperille.

Oppilailla on edessään esim. rytmisoittimia. Tuttuja ja tuntemattomia.
Pari valitsee soittimen ja kuvaa sen ominaisuuksia ja ääntä. Videolla kerrotaan myös soittimen nimi.

Parit esittelevät omat videonsa ja opettavat näin soittimet toisilleen.

Rytmisoittimen soittaminen omalla rytmillä.

Ota kiinni samasta rytmistä, ääni päälle -> tarkistus.

Rytmitehtävä sujui mainiosti 4.-luokkalaisilla ja oli heistä kiinnostava.

Pareittain kuvattuna oppilaat esittivät soittavansa soitinta.

Oikea soittoasento, soittimen oikea koko – arvaa soitin.

Pienten oppilaiden kanssa tehtävä ja tunnistaminen sujui mukavasti. Tunnistivat mainiosti kaikki tuntemansa soittimet, siis noin kaksi.

Kuvaa valitsemaltasi vuosikymmeneltä arkkitehtuurin erityispiirteitä lähiympäristöstäsi.
Selosta videolle tarkoittamiasi erityispiirteitä sanomatta kuitenkaan vuosikymmentä.
Kesto max 1 min.

Video katsotaan ensin ilman ääntä ja yritetään nähdä kuvaajan tarkoittamat erityispiirteet.
Video katsotaan äänen kanssa ja yritetään päätellä vuosikymmen.

”Mitä tapahtuu juuri nyt” – kuvaustehtävä sisätilassa.

Positiivinen kommentointi aiheen valinnasta ja kuvaustilanteen luonnollisuudesta.

Tehtävä 6.-luokkalaisilla kuvistunnilla onnistui hyvin, teimme sen aika kopioituna Kaikki kuvaa EDU -kurssin pohjalta.

Tehkää max. 30 s kestävä video, jossa kuvaatte valoa ja varjoa. Älkää puhuko videossa.

Selittäkää, miten varjo syntyy katsomassanne videossa.

Videobloggaus 2–3 oppilaan ryhmissä: Antiikin Kreikan ihmisten arkipäivää.
Oppilaat opiskelevat ensin Aleksanteri Suuresta ja antiikin Ateenan arkipäivästä.
Tämän jälkeen he käyttävät oppimaansa tekemällä pienen puhe-esityksen, jossa yksi tai kaksi oppilasta eläytyvät antiikin ajan ihmisiksi ja pitävät vlogia, jossa he kertovat omasta arjestaan. Esim: ”Voi, voi kun tuo Aleksanteri lähti sotaan ja täällä minä vain kannan vettä kaivosta.” Yksi kuvaa.

Mitkä vlogin tiedot oli poimittu oppikirjasta? Mistä kohdasta? Kerro yksi positiivinen huomio vlogista.
Esimerkkivideo: Ruusuvuoren koulun 6C-luokka perehtyy Antiikin Rooman arkeen.

Kuvaa opettajan määrittelemä ihmisen elämänkaareen liittyvä tapahtuma (ei ääntä).

Mistä ihmisen elämänkaareen liittyvästä tapahtumasta/asiasta on kyse?

-Kokeessa oli esseekysymys aiheesta ja kaikki oppilaat muistivat erinomaisesti elämänkaareen liittyvät tapahtumat, jotka käytiin läpi em. tehtävän avulla.
-Oppilaat kokivat työskentelytavan mieleiseksi ja toivoivat vastaavia tehtäviä lisää.
-Yhden oppitunnin (45min) aikana tosiaankin ehdimme tarkistaa aiemman läksyn, käydä uuden asian läpi ja tehdä uuteen opittuun liittyvän em. kamerakynätehtävän.

Kysy viideltä vastaantulijalta: Onko hetki aikaa?
Jos saat luvan, kysy: Mitkä ovat kolme tärkeintä asiaa elämässäsi juuri nyt?
Kuvatkaa koko tilanne. Kertokaa, että videoita ei esitetä julkisesti.

Miettikää, miten kuvattava reagoi ensimmäiseen tiedusteluun. Mitä tunteita se herätti? Miten luulette, että tunnetila vaikutti hänen vastauksiinsa? Mitä haluaisitte sanoa hänelle?

Oppilaat kuvaavat videon, jossa aiheena on ”Mitä olisin voinut tehdä toisin?” (Esim. Joku pudottaa kirjat käytävällä ja ohimenevä ihminen ei auta.)

Katsotaan videot läpi yhdessä ja keskustellaan ”Mitä olisin voinut tehdä toisin?”
Bonuskotitehtävä: Kuvaa kotona joku hyvä teko.

Eräs oppilaista soitti mummolleen ilahduttaakseen häntä.

Oppilaat kuvaavat maastossa n. minuutin videon esim. tuoreessa kangasmetsässä. Videossa tulee näkyä alueen lajistoa läheltä ja kaukaa.

Katsotaan toisten ryhmien videoita ja tunnistetaan videossa näkyvää lajistoa.
Mikäli on mahdollista löytää samalta alueelta useampaa päämetsätyyppiä, ryhmille voidaan jakaa eri metsätyypit, ja katselutehtävässä voidaan ensin tunnistaa videoissa näkyvät metsätyypit.

Oppilaille opetettiin sieniryhmien erottelevat tuntomerkit ja ruuanvalmistuksessa huomoitavat esikäsittelyt: tatit, rouskut, haperot, vahverot, orakkaat, käävät. He saivat myös mukaan metsään paperilla tuntomerkit.
Kuvaustehtävä: Ottakaa kuva sienestä luokan whatsupiin ja merkitkää kuvaan sieniryhmä sekä perustelu miksi ko. sieni kuuluu tähän ryhmään. Sienen voi/saa myös kerätä mukaan.

Open luona esittelette sienet ja tiedot. Ope pisteyttää 5 sientä näin: oikea ryhmä ja perustelut 1p oikeat esikäsittelytiedot (ryöppäys, ei tarvitse mitään, myrkyllinen) 1p. 10p =10, 9p =9 jne.
Nopeudesta voi antaa lisäpisteen kovasti kilpailuhenkisille porukoille. Hienoista kuvista voi myös antaa pisteitä esim. miten hyvin tuntomerkit näkyvät kuvassa.

Missään tapauksessa ei kannata näyttää värillisiä sienikuvia opetusvaiheessa. Vain mustavalkoiset kaavakuvat, joissa sieniryhmien tuntomerkit korostuvat.
Värilliset kuvat johtavat oppilaat etsimään sienet vain värin perusteella ja tärkeämmät tuntomerkit (heltat, pillit, orat esim.) jäävät helposti huomiotta.

Kuvatkaa lyhyet videot, joissa esittelette yhden havu- ja yhden lehtipuun. Kertokaa videossanne tunnistettavasti puun tuntomerkeistä (3 asiaa), mainitsematta kuitenkaan puun nimeä.

Tunnistatteko videoiden puut?

Mitä meri antaa meille? (koulu meren äärellä) Tehtävänä etsiä semmoista, mitä muut eivät ehkä ajattele.

Katsotaan video, luodaan sanalista havaituista asioista, keskustellaan minkä tunteen herättää.

Oppilaat voivat aistia, mitä muut ovat miettineet kuvatessaan.

Oppilaille on jaettu suunnistuskartta, johon on merkitty rasteja. He ovat ottaneet myös puhelimella kuvan tehtävälistasta, jossa kerrotaan, millainen kuvaustehtävä milläkin rastilla tulee suorittaa.
Esimerkkitehtävä: Suunnista 1. rastille parisi kanssa. Kuvaa max 30 sekunnin video. Videolla pitää näkyä karttaan merkattu kivi sekä käsi, jonka päällä on rauduskoivunlehti. Kertokaa lyhyesti ääneen, miten sen tunnistaa.

Näyttäkää videot toiselle parille. Verratkaa, ovatko paikat maastossa samoja/oikeita. Onko löytyneissä lajeissa eroja? Näyttääkö rauduskoivunlehti eri videoilla samalta?

Kiireisen opettajan ei tarvitse välttämättä viedä rasteja etukäteen maastoon, jos suunnistusmaasto on tuttu.

Etsi ja kuvaa ilman selostusta yhdellä otoksella mahdollisimman monta syksyn merkkiä luonnossa. Valmis video max. pituus 20 s. Aikaa työskentelyyn 10 min.

Vaihda laitetta toisen ryhmän kanssa. Mieti, mitä syksyn merkkejä on kuvattu. Kirjoita taululle, mitä löysitte. Älä kuitenkaan kirjoita jo mainittua asiaa.

Opitaan havainnoimaan syksyistä luontoa ja viestimään omista havainnoista.

Tehtävänä kolmannella luokalla oli tunnistaa kolme kasvia. Jokaista kuvataan 10 sekuntia, jonka aikana parista toinen sanoo jotain kasviin liittyvää (faktaa), joka voisi toimia myös vihjeenä tunnistamiseen.

Kuvauksen jälkeen pidetään kasvibaari, jossa työparit näyttävät videonsa ja kyselevät toisiltaan: Mikä kasvi?

Tehtävä oli hyvin rajattu. Tuntui että oppitunnin jälkeen aika moni tunsi uusia kasveja. Opittiin myös katsomaan luonnossa, tekemään tarkkoja havaintoja.

Tavoitteena tutustua rannan kasveihin.
Oppilaat tarkkailivat rannan kasveja. Myös vedessä kasvavia kasveja piti havainnoida. Oppilaat ottivat lyhyitä videoita minuutin ajan kasveista, jotka viihtyvät veden äärellä. Samalla kun kuvasi, piti kertoa, miten kasvi oli sopeutunut vedessä tai rannalla elämiseen. Kasvin voi halutessaan nimetä.

Kuvauksen jälkeen oppilaat näyttivät videon parille, joka katsoi videon ensin ilman ääntä ja kertoi, mitä näki. Lopuksi pari katsoi videon äänen kanssa.

Kuvaustehtävä auttoi suuntaamaan tarkkaavaisuuden kasveihin. Tarkkaavaisuus myös pysyi kasveissa, kun piti katsoa kaverinkin video. Kuvaaminen tableteilla innosti oppilaita. Katsoin itse videoita jälkikäteen. Oli mielenkiintoista nähdä, mihin oppilaat olivat kiinnittäneet huomionsa ja kuulla heidän selostuksensa. Tämän tehtävän avulla voi kehittää oppimaan oppimisen taitoja, kuten oman toiminnan suunnittelua, luokittelua tai tarkkojen havaintojen tekemistä ja niiden avulla päättelyä.

Puun osat kuvattiin ja selostettiin, mitä osaa milloinkin kuvattiin. (latva, runko, oksa, lehdet tai neulaset ja tyvi)

Muut ryhmät kertoivat, mitä puun osaa tarkoitettiin.

Tehtävä sujui, joskin vaati erittäin tarkan ohjeistuksen, miten tehtävä tehdään. Ensimmäisellä kerralla kaksi ryhmää vain uutisten tapaan luki puun osat, mutta ei kuvannut kohdetta. Toisella kuvauskerralla jo onnistui kuvaaminen ja selostus yhtä aikaa.

Kuvaa noin 20 s video kotoa löytyvästä alkuaineesta.
Esittele esine ja sen käyttötarkoitus.
Kerro videolla, miten sen ominaisuudet ilmenevät käyttökohteessa.

Katsotaan ryhmissä. Mietitään, mitä muuta alkuainetta esineessä olisi voinut käyttää.

Tutki magneettista vuorovaikutusta magneettien ja vierivien kuulien kanssa. Kuvaa n. 30 sekunnin video ja selosta samalla, mitä tehtävässä tapahtuu.

Ryhmä näyttää videon muille ilman ääntä. Muut selostavat tapahtuman. Sen jälkeen näytetään video muille omalla selostuksella.

Ensimmäisen tehtävän jälkeen valitaan uusi aihe: kosketusvuorovaikutus, etävuorovaikutus tai kitka. Toimintaohjeet ovat samat.

Oppilaat työskentelivät kuudessa ryhmässä, jokaisella ryhmällä oma koe. Ryhmä suoritti kokeen, jonka avulla oli oivallettavissa jokin tai useampi palamisen perusedellytys. Kokeen jälkeen raportointi tapahtui videoiden. Ryhmät jakoivat videolinkin koulullamme käytössä olevassa oppimisympäristössä.

Jokainen oppilas tutustui itsenäisesti videoihin ensin ilman ääntä. Tavoitteena oli löytää jokaisesta videosta palamisen perusedellytyksiä. Sen jälkeen katsoimme lyhyet videot vielä yhdessä, jolloin havaittiin, että vaikka tehtävässä varsinaisesti olikin pyritty löytämään yksi palamisen perusedellytys, pystyi useimmista videosta havaitsemaan kaikki kolme perusedellytystä.

Tehtävä onnistui hyvin, koska Kamerakynä -kurssin avulla oivalsin ajankäytön rajaamisen merkityksen. Nyt saimme oppitunnin aikana kokeet ja raportoinnin näppärästi oppilaiden oppimista tukien suoritettua.

a. Parityöskentely: Tehtävänä etsiä koulun tiloista paloturvallisuuteen liittyviä asioita ja esineitä.
b. Tehtävänä kuvata video, jossa parin kanssa yhdessä kuvataan ja selostetaan hätäpoistuminen jostakin koulun tilasta.

1. Parit näyttävät toisilleen kuvaamansa kohteet, ja ne kirjoitetaan vihkoon. Sen jälkeen kaikki löytyneet asiat kootaan taululle, josta kukin täydentää omaa luetteloaan.
2. Tehtävänä näyttää video toiselle parille. Tunnistatteko reitin? Auttaako video hahmottamaan tietä ulos? Tämän jälkeen parit yhdessä kulkevat reitin ulos rakennuksesta.

Työskentely motivoi kaikkia oppilaita. Myös ne oppilaat, jotka helposti vetäytyvät luokkatilanteissa, olivat täysillä mukana! Tehtävät haastoivat oppilaita tuottamaan ja kiinnostus toisen parin työhön oli huomattavaa.

Oppilaat kuvasivat iPadin kameralla vuorovaikutustilanteita opettajalta saadun ohjeen mukaan (esim. magneetti ja teräskuula, putoava pallo, hiuksiin hangattu ilmapallo). Aikaa oli viisi minuuttia.

iPadit jätettiin pulpeteille ja ne numeroitiin pelikorteilla 1-8. Oppilaat kiersivät katsomassa videonpätkät ilman ääntä ja luokittelivat videot vuorovaikutuslajien mukaan (etävv, kosketusvv sekÄ gravitaatiovv, sähköinen vv ja magneettinen vv)

Tehtävä oli kuvauksineen ja katseluineen nopeasti toteutettu. Motivoivampi lähestymistapa kuin open demo. Jäi oppilaille mieleen, tekivät keskittyneesti.

Helsingin observatoriossa Jännitettä elämään -näyttelyssä:
Havainnollista ja selosta liike-energian muuttuminen sähköksi.
Havainnollista ja selosta vuosi, kuukausi, vuorokausi.
Havainnollista ja selosta auringonpimennys.
Havainnollista ja selosta, mikä vaikuttaa vuorokaudenaikojen vaihtumiseen maapallolla.
Havainnollista ja selosta, mikä vaikuttaa vuodenaikojen vaihtumiseen maapallolla.
Havainnollista ja selosta, mitä tarkoittaa keskinopeus kuinka lasket keskinopeuden cm/s tai m/s.
Havainnollista ja selosta, kuinka mittaat mutkaisen, epäsäännöllisen kuvion viivan pituuden.
Havainnollista ja selosta ml, cl, dl ja l suhteessa toisiinsa. Käytä apuna oheisia mittausvälineitä.

Kuinka onnistuin kuvaamaan ja selostamaan annetun ilmiön? Tuliko videolla esille aiheen tärkeimmät asiat vai jäikö jotain puuttumaan? Mikä toimi, mitä olisi voinut tehdä toisin?

Tehtävät olivat erittäin oiva tapa aktivoida ja lisätä toiminnallisuutta sekä havainnollistaa opittua. Erityisoppilaat, joille kirjoittaminen ja puhuminenkin on usein vaikeaa, videointi oli motivoiva ja innostava tapa pohtia ja ratkaista ongelmia.

Ryhmät saivat tehtäväksi selittää ”matemaattinen analyysi” -kurssiin liittyviä lauseita mykkäelokuvan keinoin. Mm. Polynomien yhteenlasku, Polynomien kertolasku, ensimmäisen asteen funktion nollakohdat jne.

Katsojien piti tunnistaa kymmenen lauseen joukosta jokaiseen videoon sopiva.

Tehtävä onnistui hyvin. Katsojat keskittyivät videoihin ja vaikka arvaaminen oli melko helppoa, jotkin lauseista (käsitteistä) vaativat pitkän pohdinnan mutta onnistuivat lopulta. Muutama opiskelija mainitsi palautteessa että oli kiva kun ei tarvinnut puhua videolla.

Kuvatkaa parin kanssa video, jossa havainnollistetaan matematiikan sanallinen tehtävä. Aikaa on yksi oppitunti sekä videon kuvaamiseen, mahdolliseen editointiin että siirtoon pedanettiin. Tehtävän ratkaisua ei näytetä videolla. Ei haittaa, vaikket itse osaisi ratkaista tehtävää.

Näyttäkää videonne toiselle parille ja yrittäkää ratkaista heidän tehtävänsä. Kotitehtävänä on katsoa ja yrittää ratkaista annettu määrä tehtäviä.

Sanallisen tehtävän ratkaiseminen avautuu paremmin ratkaistavaksi, kun se kuvataan vaiheittain. Sen voi myös katsoa useaan kertaan ja osina.

Parin kanssa. Valitse kaksi kaksinumeroista lukua, joiden yhteenlaskusta tulee kymppiylitys.
Näytä ja selitä kymppijonojen ja ykkösruutujen avulla, miten lasket summan.
Kuvaa selotus yhdellä max. 1 min otoksella.

Vaihda toisen ryhmän kanssa kuvauslaitetta. Katso ilman ääntä ja kirjaa lapulle, mikä lasku on kyseessä.
Katso video uudestaan äänen kanssa.

Tehtävässä kielellistetään matematiikkaa ja kehitetään ajattelustrategioita.

Oppilaiden tehtävänä oli kuvata lyhyt (noin 2min) video ryhmänsä kesäkuulumisista. Oppilaat on jaettu ryhmiin, ja ryhmässä kerrottiin ensin kesäkuulumisia, joista sitten kuvataan video.

Katselutehtävänä oli tunnistaa kesäpuuhat videolta ja antaa lyhyesti mukavaa palautetta.

Tehtävän tarkoituksena oli rohkaista lapsia kertomaan toisilleen kuulumisiaan. Ja koska kesäkuulumisvideo oli yhteisen kuulumisten tuotos, myös poistaa vertailua millainen loma kenelläkin on ollut. Tehtävä oli pieni ja helppo, ja sen tarkoitus oli tutustuttaa nopeaan kuvaamiseen. Luokkani lapset haluaisivat kuvata elokuvia. Siis pitkiä, editoitavia juttuja. Olemme kokeilleet niitäkin, mutta silti taitaa olla parempi lähteä pienemmistä kuvaustehtävistä ensin liikkeelle. Eli tarkoituksena oli tutustuttaa lapset matalan kynnyksen kuvaustehtävään. Siihen, että kuvausaika on varsin lyhyt, ja videokin on lyhyt. Eli tavallaan harjoittelimme nopeaa tuottamista ja tiivistämistä myös.

Opettaja kirjoittaa erillisille lapuille kirjan kappaleen vaikeimmat lauseet, esimerkiksi sellaiset, joissa on uusia käsitteitä. Oppilaat jaetaan pienryhmiin. Ryhmät ottavat itselleen yhden lapun. Ryhmällä on 10 min aikaa suunnitella ja kuvata video, joka havainnollistaa lauseen sisältöä.

Kaikki lauseet laitetaan nähtäville. Videot katsotaan yhdessä – joko koko luokan kesken tai pisteillä kiertäen. Muut oppilaat arvaavat, mitä lausetta video esittää.

Uudet käsitteet ovat vaikeita varsinkin oppilaille, joiden äidinkieli ei ole suomi.

Etsi parisi kanssa ruma ja kaunis asia koulusta. Ottakaa kohteesta valokuva.
Tehtävää voi varioida esim. seuraavalla tavalla: Kuvatkaa video, jossa näytätte koulusta miellyttävän ja epämiellyttävän paikan. Näyttäkää videolla, mitä paikassa tapahtuu.

Kootkaa kahden parin ryhmiä. Katsokaa videot yhdessä. Tunnistakaa ruma ja kaunis asia. Keskustelkaa ja pohtikaa yhdessä, mitä kaunista koulussa on ja miten ruman voisi muuttaa kauniiksi.

Voidaan aloittaa yhdessä ”Koulu kauniiksi ja siistiksi” -kampanja esim. keräämällä roska päivässä ja järjestämällä kengät ja vaatteet naulakkoon. Kuvataan vaikka viikon päästä uudestaan ja katsotaan, onko ruma muuttunut kauniiksi.

-Etsikää ja kuvatkaa koulussamme esiintyviä/kouluun liittyviä eri ammatteja. Voitte kuvata myös ammatteja, joita tarvitaan koulun ylläpitämiseen tai joita on tarvittu koulun rakentamiseen.
-Kuvatkaa 5-10 sekunnin pituisia pätkiä, joissa näytätte ja kerrotte, mikä ammatti on kyseessä (esim. tässä on tiiliseinä, jonka muurari rakensi)
-Kuvatkaa mahdollisimman monta ammattia.
-Aikaa on 15 minuuttia.

Katsokaa ilman ääniä jonkun toisen ryhmän/parin videot. Yrittäkää arvata, mitkä ammatit on kuvattu videoille ja kirjoittakaa ne pöydällä olevalle paperille. Katsokaa lopuksi videot äänten kanssa.

Oppilaat eivät olleet aiemmin tehneet kamerakynätehtäviä, mutta tehtävä sujui melko jouhevasti. Oppilaat eivät kuitenkaan keksineet yksittäisissä ryhmissä kovin montaa ammattia, joita olisivat voineet kuvaamalla esittää. Ryhmät keksivät kuitenkin keskenään eri ammatteja kuin toiset – kuvattiin esim. terveydenhoitaja, siivooja, opettaja, rehtori, avustaja, teknisen työn opettaja, vahtimestari, maalari, sähköasentaja, oppilaskunnan jäsen (ei ehkä ammatti, mutta hieno oivallus sitä, että oppilaillakin erilaisia rooleja koulussa!) Katselutehtäväkin onnistui hienosti ja melkein kaikki ammatit tunnistettiin.

Kiusaamista vai ei? Keksikää ja kuvatkaa lyhyt tilanne, joka on joko kiusaamista tai ei kiusaamista.

Näyttäkää video toiselle ryhmälle ilman ääniä. Ryhmä miettii, onko tilanne heidän mielestään kiusaamista vai ei. Katsokaa video uudestaan äänien kanssa. Mitä puhe paljasti?

Oppilaat olivat erittäin motivoituneita. Lähes kaikki pääsivät kuvaustehtävään nopeasti käsiksi – vain yhtä piti käydä erikseen opastamassa. Katselutehtävä oli kaikille mieluinen ja kaikki jaksoivat sen hyvin.

Oppilaat suunnittelivat ryhmissä pieniä haastatteluja ilmastonmuutokseen ja Earth hour -kampanjaan liittyen. Tehtävä oli haastatella koulun aikuisia ja oppilaita ja lopuksi koota iMoviella kuvia ja tekstejä lisäten ilmastonmuutosaiheinen tietoiskupäivänavaus koulun muulle väelle.

Jokaisen ryhmän tuotokset katseltiin kiertäen ryhmältä toiselle. Lopuksi valittiin jokaisesta osia yhteiseen tietoiskuun joka koottiin yhteen padiin.

Nuoret ovat uskomattoman idearikkaita!

Valmiiden kysymysten pohjalta tehty video tai äänitallenne. Kesto 30–50 sekuntia.
Aihealueena konditionaali, esim. englanniksi: What would you do if you won three million euros?

Käydään läpi joko parin kanssa tai opettajan kanssa henkilökohtaisesti. Parin tehtävänä on kirjata kuulemansa konditionaalit. Opettaja voi antaa palautetta laajemminkin.

Suunnittele parin kanssa lyhyt reitti koulun sisällä pisteestä A pisteeseen B, esim. omasta luokasta ruokalaan.
Kuvatkaa reitti. Videon kesto max. 60 s.

Kaksi paria muodostaa 4 hengen ryhmän. Katsokaa video.
Toisella katselukerralla opastakaa reitti vieraalla kielellä, yhdessä.

Voit soveltaa tehtävää myös uusien oppilaiden koulurakennukseen ja koulun alueeseen tutustumisessa.

Oppilaat noin 3 hengen ryhmissä.
Valitkaa koulusta jokin paikka, jonka tahdotte esitellä muille
Suunnitelkaa, mitä ja miten kerrotte paikastanne. Päättäkää, kuka kuvaa, kuka kertoo.
Videon pituus noin 1–2 min.
Selvittäkää paikkaanne liittyvää sanastoa sanakirjojen, sanakirja.orgin ym. avulla.
Kuvatkaa videonne tarvittaessa useampaan kertaan. Käyttäkää otosten välillä pause-näppäintä. Poistakaa ylimääräiset otokset.

Ryhmittäin kierretään katsomassa kaikkien videot. Jokaisesta videosta kirjoitetaan itselle ylös yksi tai useampi fakta.

Opiskelemme verbejä oppilaiden kanssa (esim. hyppiä, kirjoittaa, nukkua, maalata jne.). Tehtävänä on tehdä lyhyitä elokuvia näiden verbien kanssa. Oppilaat valitsevat yhden verbin kerralla, esittelevät sitä ja kertovat sen vieraalla kielellä.

Katsotaan parin kanssa verbivideoita ilman ääntä ja yritetään arvata, mistä verbistä on kyse. Kotitehtäväksi ennen seuraavaa tuntia havainnoida, minkälaiset tekemiseen liittyvät verbit löydät välitunnin aikana.

Mielestäni tekemällä lyhyitä videoita verbeistä oppilaat oppivat vieraan kielen verbejä paremmin.

Oppilasryhmä (3opp.) valitsee opettajan antamista keskusteluaiheista (tilanteista) ryhmälle mieluisimman aiheen. Ryhmät suunnittelevat valitsemansa aiheen (tilanteen) vuoropuhelut ja kuvaavat/nauhoittavat keskustelut.

Oppilasryhmät tutustuvat ainakin yhden ryhmän tekemään tuotokseen ja kirjoittavat englanniksi (tai muulla kielellä) vihkoon minkälaisesta tilanteesta videolla/nauhalla oli kysymys. Vastauksia vertaillaan yhdessä. Jokainen ryhmä jättää myös palautetta tuotoksen tehneelle ryhmälle. Palautteen tulee olla vain positiivista.

Oppilaat tuottivat keskustelutilanteita innokkaasti. Esiintyminen kameran edessä oli osalle haastavaa, joten ryhmä päätyi nauhoittamaan keskustelut. Rohkeimmat uskalsivat improvisoida ja eläytyä tilanteisiin rohkeammin kuin ns. tavanomaisissa keskusteluharjoituksissa. Tuotoksia harjoiteltiin useaan kertaan, syntyi toistoja ja korva kehittyi kuulemaan. Yhtälailla toisten tuotosten katselu/kuuntelu oli jännittävää, koska niihin sisältyi tehtävä ja pääroolissa kaverit. Osalle tuotosten jakaminen oli pelottavaa, mutta kun he itse saivat valita kenelle tuotoksensa näyttävät, sujui tilanteet hienosti. Hyvän palautteen antaminen on osalle vaikeaa mutta vahvuuksien esilletuominen motivoi oppilasta käyttämään kamerakynää jatkossa rohkeammin.

Oppilasparille jaettiin kolme vieraskielistä verbiä. Verbit piti pareittain esittää ja kuvata iPadillä. Jos pari toimi nopeasti ja sai jo omat verbinsä kuvattua, sai tulla hakemaan lisää esitettäviä verbejä opettajalta.

Kuvattuja videoita katseltiin yhdessä. Oppilaat saivat arvuutella tekijöiltä, mikä verbi on kyseessä.

Tehtävä oli helppo toteuttaa. Oppilaille kamerakynä-tekniikka oli motivoivampi tapa opiskella verbejä.

Sähkeuutiset POTENTIAALIA KÄYTTÄEN (30–60 s).
– Uutiset voivat olla keksittyjä tai todellisia. Myös säätiedotus voi sisältyä lähetykseen
Haastattelu KONDITIONAALISSA (noin 60 s)
– Mitä tekisit, jos heräisit aamulla ja huomaisit… sänkysi ajelehtivan merellä / kutistuneesi peukaloiseksi / muuttuneesi sisiliskoksi / ettet tietäisi, kuka olet?
Sääntöpoliisina IMPERATIIVISSA (30–60 s)
– Miten pitää toimia/ei saa toimia ruokalassa/käytävällä/kavereiden kanssa/koulutöiden suhteen/roskien lajittelussa…

Keksi sopiva katselutehtävä.

Tämän jälkeen modus-kokeen koko luokan keskiarvo 9-.

Oppilaat täydentävät lauseen kuvaamalla puuttuvat sanat valokuvina tai videoina. Opettaja on antanut lauseen alun. Esimerkiksi:
Pihalla on (numero + partitiivi)
Minulla ei ole (partitiivi)
Videolla voidaan sanoa ääneen lauseen alku.

Oppilaat jakautuvat pareiksi ja näyttävät kuvatut videot toisilleen. Pari sanoo lauseen, joka on toisen kuvassa. Lopuksi lauseet kirjotetaan vihkoon.

Voi hyödyntää esimerkiksi sijamuotojen opiskelussa.

Ota parisi kanssa tabletti tai kännykkä ja kuvaa 30–60 sekunnin mittainen yksi otos, jossa tapahtuu jotakin ilman, että kukaan näyttelee tai tilannetta on lavastettu. Kamera ei saa liikuttaa. (Lumiére-elokuva)
Palatkaa viimeistään 15 minuutin päästä luokkaan ja poistakaa mahdolliset turhat otokset.

Näyttäkää kuvaamanne filmi jollekin toiselle parille ja katsokaa myös heidän filminsä. Tärkeää: kuvaajat eivät saa selostaa, mitä filmissä tapahtuu, mutta katsojien tehtävä on nimetä, mikä on filmin tapahtuma.Kirjoittakaa oman tai parin filmin innoittamana haiku-runo.
Ohje haiku-runon kirjoittamiseen: Ensimmäisessä säkeessä viisi tavua ja yksi sanoista on genetiivissä, toisessa säkeessä on seitsemän tavua ja yksi sanoista on partitiivissa, kolmannessa säkeessä on jälleen viisi tavua ja yksi sanoista on nominatiivissa. Antakaa runolle lopuksi otsikko.

Tehtävä auttaa toimimaan yhdessä parin kanssa, kertaa runon rakennetta ja perussijamuotoja. Valmis video auttaa runon ajatuksen rajaamisessa.

Jaa oppilaat 2–3 oppilaan ryhmiin. Keksikää lause, jossa on adjektiivi, substantiivi ja verbi. Kuvatkaa lause yhdellä otoksella. Kesto korkeintaan 30 s.

Katsokaa tuotokset ryhmissä kierrellen tablettien ollessa pöydillä. Katsojat arvaavat, mikä lause videossa esitetään.

Kuvaa ryhmässä yhden sanaluokan sanoja liikkeen avulla.

Nimeä sanaluokka, jota näet kuvassa tehtävän.

Oppilailla oli hauskaa ja oppimistakin tapahtui kuin huomaamatta.

Etsi luokasta ja käytävältä yhdyssanoja. Kuvaa yhdyssana ja sano esim. ”Lyijykynä on yhdyssana”. Kumpikin keksii kolme sanaa.

Näyttäkää videot toiselle parille. Toinen pari arvaa, mitä yhdyssanoja olette kuvanneet.

Oppilaat olivat tosi motivoituneita. Tämä onkin yksi Kamerakynän etu! Kamerakynä myös pakottaa ajattelemaan. Kuvaustehtävälle olisi ollut parempi antaa aikaraja määrän sijaan. Oppilaat kertoivat videolla yhdyssanan, mutta tämä tehtävä olisi toiminut niinkin, että yhdyssanat olisi vain valokuvattu. Oppilaat arvasivatkin toisten sanat usein jo ennen videon katsomista kokonaan.

Luokka jaetaan neljän hengen ryhmiin, jotka kertaavat aluksi yhdessä oppikirjasta mainonnassa käytetyt retoriset keinot. Sen jälkeen ryhmä jakaantuu kahdeksi pariksi. Kumpikin pari valitsee opettajan antamalta listalta jonkin esineen (esim. farkut, ruuvimeisseli, pillimehu, sukset tms.).
Tehtävänä on kuvata tuotteelle korkeintaan minuutin pituinen mainosvideo, jossa tulee käyttää vähintään kolmea eri retorista keinoa. Aikaa suunnitteluun ja kuvaamiseen on noin 20 minuuttia.

Parit palaavat alkuperäisiin ryhmiin ja näyttävät kuvaamansa videot toisilleen. Toinen pari pyrkii tunnistamaan videossa käytetyt retoriset keinot. Ryhmä pohtii videoiden katsomisen jälkeen, mitkä keinot olivat tehokkaita ja mitkä eivät sekä mikä siihen vaikutti. Voidaan myös pohtia, olisiko jokin toinen keino sopinut johonkin mainokseen paremmin kuin valittu.

Retoristen keinojen tulee olla jo edellisellä tunnilla selkeästi käsitelty, jolloin tämä tehtävä toimii asian kertaamisena. Tehtävä onnistui melko hyvin ja oppilaat olivat innostuneita uudenlaisesta tavasta oppia.

3-4 luokan oppilaiden tehtävänä oli kuvata eri sanaluokkiin liittyviä sanoja. Jokaisella ryhmällä oli oma sanaluokkansa: verbit, substantiivit, adjektiivit. Ryhmän tehtävänä oli kuvata vähintään viisi omaan sanaluokkaan kuuluvaa asiaa.

Katselutehtävässä ryhmän videot näytettiin ensin ilman ääntä ja toisten tehtävänä oli arvata, mikä sanaluokka ja mikä sana oli kyseessä. Lopuksi katsoimme ryhmien tuotokset yhteisesti äänen kanssa ja mietimme, mitä muita asioita olisi voinut kuvata lisäksi.

Oppilaat olivat innostuneita ja suorittivat tehtävän suhteellisen itsenäisesti annettujen ohjeiden mukaan. Osa oppilaista tarvitsi neuvoja teknisen toteuttamisen kanssa, vaikka sitä oli jo etukäteen harjoiteltu. Opettajan roolina oli lähinnä neuvoa, kuinka ipadin imovie oikein toimiikaan. Ryhmät saivat kuvattua videonsa annetussa ajassa. Yksi ryhmistä innostui kuvaamaan 10 videota. Oppilaista tehtävä oli hauska ja opettavainen. Seuraavana päivänä oli äidinkielen koe kyseisistä asioista ja se meni kaikilta oikein hienosti. Erityisesti se sanaluokka, jota oli kuvannut, oli jäänyt mieleen. Käytän varmasti tätä myös jatkossa!

Etsi ja kuvaa yhdyssanoja omista tavaroista, luokasta tai naulakolta.

Mikä yhdyssana kuvasta löytyy?

Työskentely aktivoi oppilaita ja toi opiskeltavan asian läheiseksi. Työskentelyä haittasi kameroiden puutteelliset ominaisuudet, mutta tehtävä saatiin suoritettua. Äänen heikko laatu ei tehtävän selkeyden takia haitannut kovin paljon.

Sopikaa yhteisesti jokin mielipide, jota perustelelette. Kuvatkaa 15 sekunnin mittainen video, jossa käytätte yhtä retorista keinoa/ video. Pyrkikää käyttämään mahdollisimman monta retorista keinoa.

Näyttäkää videot toiselle ryhmälle, joka yrittää arvata, mistä retorisesta keinosta kulloinkin on kyse.

Mielipiteen perusteleminen videolla voi olla helpompaa kuin koko luokan edessä. Retoristen keinojen tunnistaminen toisten tuotoksista oli opettavaista.

1. Indikatiivi
– Esittele koulusi tärkeimmät paikat Z:lle. Selitä myös, mitä noissa paikoissa tehdään. (Mitä modusta käytät ja miksi?)
2. Imperatiivi
– Anna ohjeet Z:lle, miten hän selviää koulupäivästä ihmislasten kanssa. (Mitä modusta käytät ja miksi?)
– Etsi ja kuvaa koulusta löytyvät käskyt ja kiellot.
3. Konditionaali
– Pyydätte rehtorilta kohteliaasti lupaa, että Z saisi pitää aamunavauksen. Muistakaa myös perustella. (Mitä modusta käytätte ja miksi?)
– Z ihastelee kouluanne vuolain sanakääntein. Haluatte tuoda hänet takaisin todellisuuteen. Kertokaa hänelle kolme asiaa, mitä muuttaisitte koulussa? (Mitä modusta käytätte ja miksi?)
4. Potentiaali: Avaruusolion vierailusta uutisoidaan laajasti. Muuttakaaa luokasta löytyvät otsikot potentiaaliin ja esittäkää ne uutiskatsauksen muodossa videolle.

Katselutehtävänä oli tunnistaa omalta videolta, mitä modusta on käytetty. Pelisovelluksessa vastauksen voi antaa kirjoittamalla tai valitsemalla oikeat vastaukset pudotusvalikosta. Opettajan on mahdollista antaa palautetta heti, kun videotehtävä on palautettu. Voin siis ohjata oppilaita päättelyssä. Jatkossa olisi mahtavaa käyttää oppilaiden videoita pelialustan tehtävissä. Videoita voisi käyttää myös erillisinä tunnistustehtävinä.

Kuvaustehtävät ovat osa moduksien opettamiseen liittyvää mobiilipeliä, jossa on mahdollisuus antaa vastauksia myös videon muodossa. Taustatarinassa avaruusolio Z pitää saada selviytymään koulupäivästä ja takaisin kotiplaneetalleen. Tästä koulutuksesta olen saanut vinkkejä siihen, miten pelialustan videotehtävät voisi laatia. Oppilaiden vidoista välittyi tekemisen meininki. Pelialustalla on aiemmin ollut kuvaustehtäviä, mutta videotehtävät näyttävät tuovan enemmän eloa ryhmiin ja innokkuutta pelaamiseen. Kuvaamista ja esiintymistä ei arastella juurikaan. Olemme tosin kuvanneet paljon muutakin tämän syksyn aikana.

Suunnitelkaa parin kanssa video, jossa esitätte mieliteen tasa-arvoisesta avioliittolaista käyttämällä perustelukeinona tunteisiin, järkeen tai kokemukseen vetoavia perusteluja. Huom! Valitse vain yksi keino ja käytä sitä mahdollisimman monipuolisesti! Omaa henkilökohtaista mielipidettä ei ole pakko käyttää, voi myös heittäytyä perustelemaan ihan oman mielipiteen vastakkaista mielipidettä. Videon pituus: 1 min. Tekemiseen käytettävä aika: 15 min.

Katso toisen parin tekemä video ja yritä arvata, mitä perustelukeinoa he käyttävät.

Opetan ammatillisella toisella asteella äidinkieltä. Olen ennenkin teettänyt opiskelijoilla pieniä, omalla puhelimella videoitavia tehtäviä, mutta en ole osannut toteuttaa tehtäviä näin kattavasti. Olen aiemmin antanut tehtäväksi esimerkiksi kuvata itsestä minuutin mittainen esittelyvideo tai videotyöhakemus. Videoiminen äidinkielen tunneilla ja oman kännykän käyttäminen koulutehtävissä olivat siis opiskelijoille tuttuja jo entuudestaan. Opiskelijat tykkäsivät, kun pääsevät itse aktiiviseen rooliin. Osa tuntui tyrmistyvän, kun opettaja ei antanutkaan valmista sapluunaa, vaan piti vaivata omaa päätään videon sisällön tuottamiseksi ja sen ratkaisemiseksi, miten asia kannattaa kameran kautta esittää, että idea tulee selväksi. Opiskelijoilla oli hauskaa, ja useampi uusintaotto piti ottaa. Kannattaa myös varata tiloja, joihin voi vetäytyä kuvaamaan, ettei toisaalta paljasta omia keinojaa muille pareille ja toisaalta että kaikki uskaltavat esittää kameralle. Osa yltyi liioittelemaan omia mielipiteitään aitoon somekeskustelutyyliin!

Luokka jaetaan viiteen kolmen tai neljän oppilaan ryhmään. Jokaiselle ryhmälle annetaan 2 – 4 sijamuotoa. Oppilaat tutustuvat oppikirjan avulla saamiinsa sijamuotoihin. Ryhmien tehtävänä on suunnitella ja kuvata IPadeilla video jokaisesta saamastaan sijamuodosta. Videolla ei saa puhua. Oppilaita kannustetaan luoviin ratkaisuihin. Suunnitteluun ja kuvaustehtävän toteuttamiseen kannattaa varata noin. 30 min.

Videot katsotaan dokumenttikameran avulla koko luokka yhdessä sijamuototaulukon mukaisessa järjestyksessä sijamuotoryhmittäin. Ryhmän sisäinen järjestys on sattumanvarainen, esim. sisäpaikallissijat eivät ole iness., ela., illa -järjestyksessä esittelyssä. Muut oppilaat arvaavat, mistä sijamuodosta kussakin videossa on kyse ja perustelevat arvauksensa. Tarvittaessa videot katsotaan uudestaan. Katselutehtävään menee aikaa noin. 20 minuuttia.

Alussa ryhmien kannattaa kerrata sijamuodot lyhyesti ennen tehtävän suunnitteluun ryhtymistä. Vasta tämän jälkeen alkaa kuvaamisen suunnittelu. Oppilaat olivat innostuneita tehtävästä ja ryhtyivät heti toimeen. Kaikki ryhmät onnistuivat kuvaamaan videot. Osalla oli erittäin luovia ja hauskoja ratkaisuja sijamuotonsa esittämiseen. Kaikki oppilaat osallistuivat nähdäksemme tasapuolisesti. Kokeilu onnistui mielestämme hyvin ja aiomme käyttää samaa ideaa jatkossakin. Tehtävä sopii erityisen hyvin vilkkaille ja aktiivisille ryhmille.

Etsikää parin kanssa asioita, jotka ovat monikossa esim. kynät. (Oppilaille näytetään mallivideo.) Kertokaa videolla, mitä monikkoa olette kuvanneet.
Oppilaat tekevät 10–15 minuuttia aiheeseen liittyviä videoita.

Kootkaa pieniä ryhmiä pareista. Katsokaa parien tekemät videot ryhmissä. Kunkin videon jälkeen miettikää, mikä oli videossa kuvatun asian yksikkömuoto.

Kameran avulla havaintojen tekeminen on hauskempaa ja keskittyneempää. Havainnot voi tuoda luokkaan yhdessä pohdittavaksi. Lisäksi kaikki lapset saadaan osalliseksi harjoitukseen. Harjoitteluun liittyvien toistojen runsas määrä auttaa oppimaan.

Oppilaat noin 3 hengen ryhmissä. Valitkaa koulusta jokin paikka, jonka tahdotte esitellä muille. Selvittäkää paikkaanne liittyvää sanastoa sanakirjojen, sanakirja.orgin ym. avulla. Suunnitelkaa, mitä ja miten kerrotte paikastanne. Päättäkää, kuka kuvaa, kuka kertoo. Videon pituus noin 1–2 min.

Kuvatkaa videonne tarvittaessa useampaan kertaan. Käyttäkää otosten välillä pause-näppäintä. Poistakaa ylimääräiset otokset.

Ryhmittäin kierretään katsomassa kaikkien videot. Jokaisesta videosta kirjoitetaan itselle ylös yksi tai useampi fakta.

Etsikää parin kanssa asioita, jotka alkavat sovitulla alkukirjaimella tai alkutavulla. Oppilaat tekevät kaksi videota.
1. Ensimmäisellä videolla pitää näkyä sekä kohde että toinen parista, joka osoittaa kohdetta sormella.
2. Parit rakentavat kirjaimen valitsemillaan välineillä. Toinen parista kuvaa kirjaimen rakentamisen. Samalla kirjain sanotaan ääneen.

Kootkaa pieniä ryhmiä pareista. Katsokaa parien tekemät videot ryhmissä. Ensin ensimmäiset videot: Mitä sovitulla kirjaimella/alkutavulla alkavia asioita löytyi?

Kamera helpottaa lapsella kohteen rajaamista.