15–30 min

Elokuvallinen ajattelu oppimisessa

Still0515_00000

Olet nyt tutustunut kamerakynän pedagogiikkaan ja elokuvallisen ajattelun perusasioihin. Palataan vielä hetkeksi kuvaamisen oppimista edistäviin mekanismeihin ja vedetään lankoja yhteen. Miten elokuvan ominaisuudet vaikuttavat oppimiseen?

Kamerakynätyöskentelyssä oppilas on aktiivinen toimija, joka käyttää kameraa omien havaintojensa ja ajatustensa jäsentämiseen. Välineen ominaisuuksia ja pedagogiikan oppimiskäsitystä voi tarkastella kuuden eri mekanismin kautta.

1. Konkretisoi ja kuvallistaa. Kuvaamisprosessissa abstraktit käsitteet saavat konkreettisia muotoja, joita oppilaan on helpompi käsitellä ja muistaa. Liikkuminen kuvan ja kielen välillä tuottaa paljon ajattelua. Kun opiskeltavaa aihetta käsitellään monella tavalla eri vaiheissa, siihen liittyvä konteksti laajenee. Eri aistit ovat aktiivisia ja muistijälkiä jää aivoissa moneen eri paikkaan.
2. Jäsentää havaintoja ja ajatuksia. Kamera on väline todellisuuden purkamiseen ja jäsentämiseen. Kuvaaminen auttaa oppilasta pysähtymään oman havainnon äärelle, työstämään sitä. Mielikuvat ovat häilyviä ja ohimeneviä, mutta kuva kameran ruudulla pysyy paikallaan pidempään. Kuvaamisprosessissa ajatuksesta syntyy konkreettinen kuva, jota voi työstää yksin ja yhdessä.
3. Ohjaa tarkkaavaisuutta. Tärkeä osa opettajan työtä on oppilaiden tarkkaavaisuuden suuntaaminen. Kamerakynä-työskentelyssä kamera ylläpitää oppimisen kannalta edullisia skeemoja. Hyvä kuvaustehtävä haastaa lapsen leikkiin, jossa hän itse ohjaa itseään tarkkaavaisuuteen. Ryhmätyöskentelyssä kuvaaminen edellyttää kaikilta osallistujilta samanaikaista keskittymistä.
4. Ohjaa oppimisprosessia. Kamerakynätyöskentely tuottaa itseohjautuvuutta. Kun tavoitteena on yksinkertainen yhden tai muutaman otoksen video, se on kuviteltavissa jo ennen kuvaamista. (Traditionaalinen lyhytelokuva hahmottuu vasta leikkausvaiheessa.) Oppilaat voivat yhdessä arvioida ja neuvotella, mitä heidän on tehtävä, jotta tavoitteen mukainen lopputulos syntyy. Video voidaan suunnitella ja kuvata heti uudestaan, kunnes se vastaa ryhmän ajatusta.
5. Lisää omistajuutta. Videotyöskentelyssä syntyy konkreettinen objekti. Tehty työ ja oppiminen tulee näkyväksi. Oppilas on aktiivinen toimija, jonka ajattelu ja työskentely jättää videoon jäljen. Kun työtä arvioidaan, oppilas itse ei ole arvioinnin kohteena vaan subjektina. Omistajuus omaan oppimiseen kasvaa.
6. Tuottaa oppimista edistäviä emootioita. Kuvaaminen on hauskaa, sosiaalista ja motivoivaa. Haastavat kuvaustehtävät avaavat tilan oppilaan luovuudelle ja onnistumisen kokemuksille. Kameralle esiintyminen on vaarattomampaa kuin opettajan tai luokan arvioinnin kohteeksi asettuminen. Kamerakynä-työskentelyssä toteutuvat pedagogisen viihtymisen kolme kulmakiveä: turvallisuus, uteliaisuus ja vuorovaikutus.

Tulostettava versio

Mieti

Miksi juuri elokuva on hyvä väline abstraktien ajatusten havainnollistamiseen?

Mieti

Miten kamera auttaa ajatusten ja havaintojen jäsentämisessä?

Mieti

Mobiililaitteita pidetään uhkana oppilaiden keskittymiselle koulussa. Kamerakynätyöskentelystä opettajien kokemus on päinvastainen. Kuvaaminen auttaa oppilaita keskittymään. Miksi?

Mieti

Miksi kuvan ja kielen välillä liikkuminen tuottaa ajattelua?

Seuraava rasti: Lopuksi