Kamerakynätyöskentelyä voi soveltaa kaikissa oppiaineissa eri ikäisten oppilaiden kanssa. Välineen monipuolisuus mahdollistaa erilaisia työtapoja, joissa kuvaaminen edistää oppimista. Tällä rastilla syvennymme kamerakynän pedagogisiin ominaisuuksiin tarkemmin.
Videossa esitellään kuusi eri tapaa käyttää videokuvaamista koulutyössä. Kamerakynän pedagogiikassa toiminnallinen tavoite tarkoittaa kuvaamisen yleistä päämäärää, joka suuntaa oppilaan toimintaa. Tavoitteen määrittäminen auttaa pedagogia hyvän tehtävänannon suunnittelussa.
Kamerakynä-työskentelyssä kuvaamalla…
1. Tutkitaan ja jäsennetään maailmaa. Oppilaat käyttävät kameraa havaitsemisen ja ajattelun apuvälineenä. Kameralla esimerkiksi tehdään muistiinpanoja, käsitellään havaintoja ja tuodaan niitä luokkaan yhdessä tarkasteltavaksi.
2. Hahmotetaan ja havainnollistetaan. Kuvaamalla tehdään näkyväksi abstrakteja asioita: kieltä, käsitteitä ja ilmiöitä. Monimutkainenkin tiedollinen sisältö saa elävän muodon, joka on helpompi muistaa.
3. Tuotetaan ja jaetaan tietoa. Työskentelyn päämääränä on tuottaa lyhyt video, joka sisältää tietoa. Tavoite ohjaa oppilaita käsittelemään ja jäsentämään tietoa. Oppilaiden tuottamia videoita voidaan käyttää oppimateriaalina samassa tai muissa ryhmissä. Verkossa opetusvideot, ns. tutoriaalit ovat vahva kasvava genre.
4. Ilmaistaan itseä. Freinet-pedagogiikan isä Célestin Freinet piti kirjallista itseilmaisua väylänä yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen. 2000-luvulla kuva on vaikuttaa tekstin rinnalla. Kameralla voi näyttää maailman sellaisena kuin sen itse näkee – tai haluaa toisten näkevän. Toiminnan tavoitteena on tuottaa elävä kuva omista havainnoista,tunteista tai ajatuksista.
5. Vuorovaikutetaan. Elokuva on media, viestin välittäjä. Kameran avulla kommunikoidaan toisten kanssa ja pyritään ehkä vaikuttamaan heihin.
6. Todennetaan oppimista. Kuvaamalla oppilas osoittaa osaamisensa vangitsemalla sen kuvaksi. Katsojana voi olla opettaja, muu ryhmä tai oppilas itse. Videota kuvatessaan oppilas suuntaa ja arvioi itse omaa työskentelyään. Oppimisprosessin aikana tallennettuihin vaiheisiin voidaan palata myöhemmin.
Jaottelu on syntynyt analysoimalla opettajien käytännössä toteuttamia tehtäviä. Uusia käyttötapoja saattaa siis syntyä näiden rajojen ulkopuolellekin.
Millä tavalla videokuvaaminen edellisen videon perusteella edistää oppimista? Nimeä ainakin kolme asiaa.
Pohdiskelun jälkeen voit lukea asiasta lisää:
Kamerakynätyöskentelyssä oppilas on aktiivinen toimija, joka käyttää kameraa omien havaintojensa ja ajatustensa jäsentämiseen. Välineen ominaisuuksia ja pedagogiikan oppimiskäsitystä voi tarkastella kuuden eri mekanismin kautta.
1. Konkretisoi ja kuvallistaa. Kuvaamisprosessissa abstraktit käsitteet saavat konkreettisia muotoja, joita oppilaan on helpompi käsitellä ja muistaa. Liikkuminen kuvan ja kielen välillä tuottaa paljon ajattelua. Kun opiskeltavaa aihetta käsitellään monella tavalla eri vaiheissa, siihen liittyvä konteksti laajenee. Eri aistit ovat aktiivisia ja muistijälkiä jää aivoissa moneen eri paikkaan. Lue lisää.
2. Jäsentää havaintoja ja ajatuksia. Kamera on väline todellisuuden purkamiseen ja jäsentämiseen. Kuvaaminen auttaa oppilasta pysähtymään oman havainnon äärelle, työstämään sitä. Mielikuvat ovat häilyviä ja ohimeneviä, mutta kuva kameran ruudulla pysyy paikallaan pidempään. Kuvaamisprosessissa ajatuksesta syntyy konkreettinen kuva, jota voi työstää yksin ja yhdessä. Lue lisää.
3. Ohjaa tarkkaavaisuutta. Tärkeä osa opettajan työtä on oppilaiden tarkkaavaisuuden suuntaaminen. Kamerakynä-työskentelyssä kamera ylläpitää oppimisen kannalta edullisia skeemoja. Hyvä kuvaustehtävä haastaa lapsen leikkiin, jossa hän itse ohjaa itseään tarkkaavaisuuteen. Ryhmätyöskentelyssä kuvaaminen edellyttää kaikilta osallistujilta samanaikaista keskittymistä. Lue lisää.
4. Ohjaa oppimisprosessia. Kamerakynätyöskentely tuottaa itseohjautuvuutta. Kun tavoitteena on yksinkertainen yhden tai muutaman otoksen video, se on kuviteltavissa jo ennen kuvaamista. (Traditionaalinen lyhytelokuva hahmottuu vasta leikkausvaiheessa.) Oppilaat voivat yhdessä arvioida ja neuvotella, mitä heidän on tehtävä, jotta tavoitteen mukainen lopputulos syntyy. Video voidaan suunnitella ja kuvata heti uudestaan, kunnes se vastaa ryhmän ajatusta. Lue lisää.
5. Lisää omistajuutta. Videotyöskentelyssä syntyy konkreettinen objekti. Tehty työ ja oppiminen tulee näkyväksi. Oppilas on aktiivinen toimija, jonka ajattelu ja työskentely jättää videoon jäljen. Kun työtä arvioidaan, oppilas itse ei ole arvioinnin kohteena vaan subjektina. Omistajuus omaan oppimiseen kasvaa. Lue lisää.
6. Tuottaa oppimista edistäviä emootioita. Kuvaaminen on hauskaa, sosiaalista ja motivoivaa. Haastavat kuvaustehtävät avaavat tilan oppilaan luovuudelle ja onnistumisen kokemuksille. Kameralle esiintyminen on vaarattomampaa kuin opettajan tai luokan arvioinnin kohteeksi asettuminen. Kamerakynä-työskentelyssä toteutuvat pedagogisen viihtymisen kolme kulmakiveä: turvallisuus, uteliaisuus ja vuorovaikutus. Lue lisää.