Kamerakynän pedagogiikka -polku

Kamerakynä-työskentelyssä oppilas on aktiivinen toimija, joka käyttää kameraa omien havaintojensa ja ajatustensa jäsentämiseen. Välineen ominaisuuksia ja pedagogiikan oppimiskäsitystä voi tarkastella kuuden eri mekanismin kautta.

1. Konkretisoi ja kuvallistaa. Kuvaamisprosessissa abstraktit käsitteet saavat konkreettisia muotoja, joita oppilaan on helpompi käsitellä ja muistaa. Liikkuminen kuvan ja kielen välillä tuottaa paljon ajattelua. Kun opiskeltavaa aihetta käsitellään monella tavalla eri vaiheissa, siihen liittyvä konteksti laajenee. Eri aistit ovat aktiivisia ja muistijälkiä jää aivoissa moneen eri paikkaan.
2. Jäsentää havaintoja ja ajatuksia. Kamera on väline todellisuuden purkamiseen ja jäsentämiseen. Kuvaaminen auttaa oppilasta pysähtymään oman havainnon äärelle, työstämään sitä. Mielikuvat ovat häilyviä ja ohimeneviä, mutta kuva kameran ruudulla pysyy paikallaan pidempään. Kuvaamisprosessissa ajatuksesta syntyy konkreettinen kuva, jota voi työstää yksin ja yhdessä.
3. Ohjaa tarkkaavaisuutta. Tärkeä osa opettajan työtä on oppilaiden tarkkaavaisuuden suuntaaminen. Kamerakynä-työskentelyssä kamera ylläpitää oppimisen kannalta edullisia skeemoja. Hyvä kuvaustehtävä haastaa lapsen leikkiin, jossa hän itse ohjaa itseään tarkkaavaisuuteen. Ryhmätyöskentelyssä kuvaaminen edellyttää kaikilta osallistujilta samanaikaista keskittymistä.
4. Ohjaa oppimisprosessia. Kamerakynä-työskentely tuottaa itseohjautuvuutta. Kun tavoitteena on yksinkertainen yhden tai muutaman otoksen video, se on kuviteltavissa jo ennen kuvaamista. (Traditionaalinen lyhytelokuva hahmottuu vasta leikkausvaiheessa.) Oppilaat voivat yhdessä arvioida ja neuvotella, mitä heidän on tehtävä, jotta tavoitteen mukainen lopputulos syntyy. Video voidaan suunnitella ja kuvata heti uudestaan, kunnes se vastaa ryhmän ajatusta.
5. Lisää omistajuutta. Videotyöskentelyssä syntyy konkreettinen objekti. Tehty työ ja oppiminen tulee näkyväksi. Oppilas on aktiivinen toimija, jonka ajattelu ja työskentely jättää videoon jäljen. Kun työtä arvioidaan, oppilas itse ei ole arvioinnin kohteena vaan subjektina. Omistajuus omaan oppimiseen kasvaa.
6. Tuottaa oppimista edistäviä emootioita. Kuvaaminen on hauskaa, sosiaalista ja motivoivaa. Haastavat kuvaustehtävät avaavat tilan oppilaan luovuudelle ja onnistumisen kokemuksille. Kameralle esiintyminen on vaarattomampaa kuin opettajan tai luokan arvioinnin kohteeksi asettuminen. Kamerakynä-työskentelyssä toteutuvat pedagogisen viihtymisen kolme kulmakiveä: turvallisuus, uteliaisuus ja vuorovaikutus.

Tulostettava versio

Mitä pitää muistaa, kun suunnittelee ensimmäistä kamerakynätehtävää oppilaille? Työskentelyä kokeilleet opettajat antavat vinkkejä.

Tehtävänanto

• Less is more. Kamerakynä -työskentelyyn sopii pienet ja yksinkertaisetkin tehtävät.
• Valmiin työn ei tarvitse olla ”teos”, vain valmis.
• Prosessi on tärkeämpi kuin lopputulos – tai ainakin yhtä tärkeä.
• Suunnittele sopivasti pieniä, selkeitä tehtävänantoja.
• Mieti tehtävänannot hyvin selkeiksi.

• Anna selkeä tehtäväksianto.
• Tehtävänanto tulee olla riittävän yksinkertainen ja tiukasti rajattu.
• Mahdollisimman selkeät ja tarkat ohjeet. Yksinkertaiset ja sopivan rajoittavat (esim. aika).
• Selkeä tehtävänanto ja klipin maksimikesto on hyvä määritellä.
• Videon kesto on tärkeä määritellä tarkasti.
• Ajan selkeä rajaaminen. Oppilaiden on helpompi saada olennainen esiin.
• Video voi olla lyhyt, esim. 10 sekuntia. Rajaa otoksen aika max. 60 sekuntia.
• Varaa aikaa ajatteluun.
• Oppilaille annettava aikataulu, jossa etukäteissuunnittelua vaikkapa ranskalaisin viivoin esim. 5 min. Muuten tulee hätäinen jälki.
• Jotkut ovat tosi nopeita! Kuvaamisen jälkeen ennen kuin ryhmä voi näyttää oman videon toisille, olisi hyvä olla jokin lisätehtävä, sillä jokin ryhmä voi olla valmis paljon ennen kuin toinen ryhmä on saapunut paikalle.
• Älä ole hätäinen itse tehtävän suunnittelussa vaan kypsyttele rauhassa.
• Muistathan ohjeistaa oppilaat asialliseen toimintaan kamerakynätoiminnassa. Nimimerkillä ”-sininen tuoli lentää”.

Luovuus

• Anna oppilaille vapaus
• Jätä tilaa luovuudelle.
• Luota lapseen! Lapset uskaltavat kokeilla rohkeasti ja avoimin mielin. Kuvauksen ei tarvitse olla loppuunsa hiottu taideteos. Kuuntele lasta avoimin mielin. Tehtäviä kannattaa varioida rohkeasti.

• Luota siihen,että oppilaat ovat luovempia kuin luuletkaan.
• Huomioidaan kuvaamisen visuaalinen aspekti.
• Varaudu siihen, että tulokset ovat sekä loistavia että epämääräisiä.

Laite

• Välineellä ja laadulla ei väliä.
• Kuvauslaitteeksi sopii älypuhelin, tabletti, videokamera ja digikamera.
• Laite tutuksi! Ei voi olettaa, että kaikki oppilaat ovat mestareita kameran ja videokameran käytössä.
• Tutustukaa laitteisiin, joilla kuvaatte.
• Ota rennosti! Yllättävän pienetkin oppilaat osaavat kuvata ja hallitsevat laitteet – luultavasti sinua paremmin.

Katselu

• Kaikkea ei tarvitse säilöä tai jakaa.
• Videoita ei tarvitse tallentaa tai siirtää hetkellistä katselua varten. Videoita voi katsella pareittain tai pienissä ryhmissä.
• Muista katsojan tehtävä.
• Muista katselutehtävä!
• Suunnittele purku selkeästi (ryhmässä, erikseen, pareittain…) Purku kiteyttää tehtävänannon pointin!

Onnistuminen

• Anna epäonnistumismahdollisuus oppilaille ja itsellesi.
• Try, fail, repeat!
• Rohkeasti tekemään ilman ennakkoluuloja – kaikille kokemus kuvaamisesta!
• Tässä ei voi epäonnistua.
• Uskalla kokeilla! Kamerakynä-työskentely sopii yllättävän moneen. Fokus sisältöön – videon laadulla ei ole niin väliä. Epäonnistuminen on mahdollisuus, joten kokeile rohkeasti villejäkin ideoita.

Tulostettava versio