Pähkinänkuoressa

• Elokuva on melko uusi keksintö. Vasta 1800-luvun lopussa keksittiin yksinkertainen versio siitä laitteesta, jota nykyään kutsutaan kameraksi.
• Vuosikymmenten ajan tuotettiin ainoastaan mykkäelokuvia. Sitten mukaan tuli ääni, joka mullisti kaiken: elokuvasta tuli audiovisuaalinen media.
• Elokuvakameraa alettiin käyttää vaikka mihin: tutkimuksen tekemiseen, tiedon välittämiseen ja asioiden mainostamiseen. Nykyään sama laite löytyy kännykän muodossa jokaisen taskusta.
• Kamera ei koskaan vangitse todellisuutta juuri sellaisena kuin se on: kuvaaja vaikuttaa aina esim. kuvakulmaan ja rajaukseen. Tällä tavalla hän muokkaa vaikutelmaa todellisuudesta!
• Kuvaaja voi vaikuttaa katsojan tulkintaan tilanteesta esim. asettamalla kameransa tietynlaiseen paikkaan ja käyttämällä kamerassa tietynlaista optiikkaa (esim. laajakulmaa tai teleobjektiivia)
• Jokainen rajaus on valinta. Vaikka rajauksen tekisi miten sattuu, kuvaaja jättää aina näyttämättä kaiken, mitä jää rajauksen ulkopuolelle.
• Leffanteko on aina jonkinlaista vaikuttamista.
• Valoa voidaan muokata tai blokata. Valaistuksen avulla katsojan huomiota voidaan myös suunnata (myös sellaisiin yksityiskohtiin, jotka muuten jäisivät huomaamatta).
• Elliptinen kerronta on sitä, että elokuvan kohtauksessa näyttää tapahtuvan jotain, mitä kuvassa ei oikeasti näy. Katsoja kuitenkin ymmärtää, mitä tapahtuu.
• TV-haastatteluissakin ihmiset saattavat joskus sekoilla huolella, mutta leikkaaja saksii pois huonot kohdat niin, että valmiista ohjelmasta ihmisestä välittyy fiksu vaikutelma.
• Omien somekuvien kanssa ihminen on harvoin kiinnostunut siltä, miltä todellisuudessa näyttää, hän haluaa vain saada itsensä näyttämään mahdollisimman hyvältä.
• Mainokset ovat yleensä aikamoista katsojan manipulaatiota. Esim. automainoksen ohjaaja näyttää auton kulkemassa keskellä luontoa, jotta katsoja ajattelisi, että yhdistelmä ”auto + luonto” ei olisi ristiriitainen.
• Mainoksissa pyritään luomaan katsojalle mielikuvia, jotka voivat olla hyvin kaukana todellisuudesta.
• Leikkaaja kykenee hallitsemaan aikaa. Jos dialogikohtauksessa siirtää todellista myöhemmäksi esim. ottoa, jossa toinen hahmoista vastaa toisen puheeseen, reagoivasta hahmosta saa sellaisen kuvan, että hän ”käy hitaalla”. Jos klippiä taas siirtää toiseen suuntaan, reagoiva hahmo alkaa puhua ärsyttävästi toisen päälle.

Lisämateriaalit

Katsojan huijaaminen kuvaustrikeillä

Tämä Yleisradion juttu käsittelee sitä, miten katsojaa huijataan videotrikeillä, jotka ovat yhdistelmä kuvaustilanteessa tehtäviä kikkoja ja videon jälkikäsittelyä. Mukana on havainnollinen video.

Katsojan manipulointi musiikin avulla

Tässä videossa (englanniksi) demonstroidaan, kuinka pelkästään musiikkia vaihtamalla elokuvakohtauksen tunnelma saadaan muuttumaan aivan toisenlaiseksi.

Kuinka elokuva vaikuttaa ihmisen aivoihin?

Tämä englanninkielinen video käsittelee yleisellä tasolla sitä, kuinka elokuvat vaikuttavat ihmisen aivoihin.

Katsojan manipulointi värejä käyttämällä

Tämä Premium Beatin englanninkielinen artikkeli demonstroi valokuvaesimerkkien avulla sitä, miten hallitsemalla elokuvan värimaailmaa voidaan vaikuttaa katsojan ajatuksiin elokuvan miljööstä, ilmapiiristä ja tunnelmasta.

Epäonnistunut valokuvamanipulaatio

Petapixelin artikkeli (englanniksi) esittelee tapauksen, jossa kiinalaiset virkamiehet valokuvattiin maantiellä. Valokuvaaja ei ollut tyytyväinen alkuperäisiin kuviin, joten hän photoshoppasi mieleisensä kuvan yhdistelemällä eri kuvia. Lopputulos oli kuitenkin niin köykäinen, että se levisi meemiksi netissä, kun ihmiset sijoittivat virkamiehiä seuraavaksi mm. kuuhun ja dinosaurusten aikaan.