Tervetuloa teemasivulle!

Kaikki kuvaa -kilpailun 2023 teema on kieli. Mutta mitä ”kieli” oikeastaan tarkoittaa, mitä siihen voi sisältyä tai liittyä?

Suomen kieltenopettajien liitto SUKOL ry ja kilpailun järjestävä tuotantoyhtiö Amazement ovat koostaneet tälle sivulle näkökulmia, joita voit pohtia samalla kun mietit, millainen omasta leffastasi voisi tulla.

Kieli viestinnän välineenä

Kieli on viestinnän väline. Kielen avulla voimme kommunikoida toistemme kanssa ja ymmärtää toisiamme. Kielet rakentavat siltaa ihmisten välille, yhdistävät toisiinsa maita ja kulttuureja ja edistävät keskinäistä ymmärrystä. Sinun ei tarvitse kuin katsella ympärillesi, jotta huomaat, miten tärkeää on, että kommunikaatio toimii.

Kieliteema on erittäin ajankohtainen tämän päivän Euroopassa. Sotaa pakenevat ukrainalaiset joutuvat uuteen kieliympäristöön. Miten he tulevat siellä toimeen? Ukraina ja venäjä ovat läheisiä sukukieliä, joiden puhujat periaatteessa pystyvät oikein hyvinkin ymmärtämään toisiaan. Miltä se mahtaa tuntua? Entä jos ei huvita ymmärtää?

Kieli tulee apuun myös riitojen ja konfliktien selvittämisessä. Ihmiset ovat sopineet hyvin vaikeistakin asioista kielen välityksellä – joskus myös tulkkien tai kääntäjien avulla. Millaista kokemusta sinulla on riitojen sovittelusta? Entä jos sinulla ja vastapuolellasi ei olisi yhteistä kieltä?

Kielitaito

Jokainen uusi kieli avaa uuden kulttuurin, uuden kokonaisen maailman. Muiden kielten opiskelu ja oppiminen lisää ymmärrystä muusta maailmasta. Pienikin kielitaito on arvokasta ja laajentaa näköalaa oman kielikuplan ulkopuolelle.

Mitä kieliä osaat? Mitä kieliä vaikkapa koululuokassasi tai lähiympäristössäsi puhutaan? Jos alat miettiä, voit huomata, että kieliympäristösi on monipuolisempi kuin luulitkaan. Entä mihin kieliin törmäät Internetissä tai eri medioissa? Oletko seurannut erikielisiä medioita? Onko niissä käsitelty samaa asiaa eri tavoin?

Mikä kieli on itsellesi läheinen? Mitä kieltä haluaisit tuoda esiin? Kielellä ilmaistaan tunteita, ja ehkä juuri siksi kieleen itseensäkin helposti syntyy tunneside. Oletko käynyt jossain maassa, jonka kieleen olet ihastunut? Tai puhutteleeko jokin kieli sinua esimerkiksi musiikin tai elokuvien kautta?

Oletko miettinyt, miltä kieli näyttää? Eri kieliä kirjoitetaan erilaisilla kirjaimilla, ja jopa tekstin lukusuunta voi olla eri.

Mikä kieli?

Oletko miettinyt, mitä kaikkea kieli voi tarkoittaa? Kieli on muutakin kuin kielen rakenne eli kielioppi tai sanakirjoissa olevat sanat – tai koulun oppimateriaalit. Kieli on kulttuuria, identiteettiä, tapa katsoa maailmaa.

Kieli voi olla myös sanatonta ja äänetöntä. Eleiden ja ilmeiden kieltä käytämme päivittäin. Jos sanat eivät riitä, joskus voi kokeilla kosketuksen kieltä. Esimerkiksi jos ystävälläsi on surua, kumpi on sinulle luontevampaa: lohduttaa puhumalla vai ottaa kädestä kiinni tai halata?

Äärimmäinen esimerkki äänettömästä kielestä on viittomakieli. Viittomakielessä viesti välitetään käsimuotojen, käsien, vartalon ja suun liikkeiden sekä ilmeiden avulla. Tiesitkö, että viittomakieli on monien sen käyttäjien äidinkieli? Viittomakieli ei ole liikkeiksi muutettua puhetta, vaan se on samanlainen luonnollinen kieli kuin vaikkapa suomi tai ruotsi. Sillä on omat sääntönsä, joita puhujat noudattavat tullakseen ymmärretyiksi.

Eri taidelajeilla on omat kielensä, tavat tai suuntaviivat, joiden mukaan teos kootaan. Jos harrastat soittamista tai laulamista, osaat kuvitella, millainen on musiikin kieli. Entä millainen on elokuvan kieli? Onko siinä eri murteita?

Samoin eri tieteenaloilla on omat puhetapansa ja terminologiansa – eri kielet. Huomaat sen jo koulussa. Biologiassa puhutaan eri kieltä kuin historiassa tai matematiikassa. Koulun opetussuunnitelmassa korostetaan kielitietoisuutta. Kielitietoisessa koulussa keskustellaan kieliin ja kieliyhteisöihin kohdistuvista asenteista. Ymmärretään, että kielellä on keskeinen merkitys oppimisessa, vuorovaikutuksessa ja yhteistyössä. Onko näin? Toteutuuko kielitietoisuus mielestäsi? Onko siinä mitään järkeä? Vai onko samantekevää, miten asioista puhutaan?

Kieli ja identiteetti

Kieli on keskeistä myös identiteettien rakentumisessa ja yhteiskuntaan sosiaalistumisessa. Kielen avulla voidaan vahvistaa omaa ryhmää ja luoda eroa muihin. Puhuvatko eri-ikäiset mielestäsi eri tavalla? Onko sinulla kokemusta eri murteista esimerkiksi eri puolilla Suomea? Millaisia muita yhden ryhmän käyttämiä kielimuotoja tiedät?

Identiteetti on herkkä asia, koska se on jokaisen oman minän keskiössä. Juuri siksi väärät sanavalinnat voivat loukata toista. Inklusiivinen, syrjimätön kieli ottaa kaikki mukaan. Kaikki voivat olla kotonaan syrjimättömässä kielessä.

Suomen kielelle ominainen sukupuolineutraali hän-pronomini on ollut trendin edelläkävijä Euroopassa. Monissa muissa eurooppalaisissa kielissä ihmisiin ja jopa elottomiin esineisiin voidaan viitataan feminiinisillä ja maskuliinisilla sanoilla. Joissakin kielissä, kuten esimerkiksi saksassa, näitä niin sanottuja ”sukuja” on kolmaskin. Syrjimättömyyden nimissä näissäkin kielissä on alettu luoda uusia sanoja ja muotoja. Esimerkiksi ruotsin kielessä on jo yleistynyt sana hen, jolla voidaan viitata kaikkiin ihmisiin sukupuolesta riippumatta.

Kulttuuri

Kulttuurin ominaispiirteet voivat näkyä kielessä. Vähintäänkin kielen sanasto kertoo sen kulttuurista. Ehkä tiedätkin, että sauna-sana on lainautunut useisiin kieliin suomesta.

Jotkut satuhenkilöt tai kuvitteelliset hahmot esiintyvät eri kulttuureissa, mutta niiden nimi ja ulkonäkökin voi vaihdella. Amerikkalainen pullea, punanuttuinen joulupukki Santa Claus näyttää hyvin erilaiselta kuin venäläinen, hopeanhohtoinen ja komea pakkasukko Дед Мороз.

Eri kulttuureissa tervehditään eri tavoin. Joissakin kulttuureissa kaikki eivät voi kätellä keskenään. Voi olla myös hyvin tarkasti määriteltyä, kuka tervehtii ensin ja kuka vasta sen jälkeen. Sääntöjen rikkominen voi näyttäytyä epäkohteliaisuutena tai kapinana.

Eroja voi helposti löytää myös vaikkapa ruokakulttuurista tai eri maiden musiikista tai elokuvista. Kulttuurit ovat erilaisia, mutta toinen ei ole toista huonompi tai parempi. Kulttuurisen monimuotoisuuden kunnioittaminen on tärkeää. Nykymaailmassa kulttuurit eivät elä eristyksissä, vaan esimerkiksi matkailu ja kansainvälinen kauppa tuovat niitä yhteen. Tarvitaan kulttuurienvälistä oppimista ja osaamista. Millaisia ajatuksia sinulla tästä herää?

Saitko jo idean?

Sitten vain tekemään omaa elokuvaa kilpailuun! Muista: elokuvasi voi käsitellä kieliteemaa esimerkiksi joillain yllä mainituista tavoista, mutta voit hyvin ja sinun kannattaakin keksiä aivan oma lähestymistapasi. Kilpailuelokuvan pitää kuitenkin jollain tavalla liittyä kieleen. Sinä päätät, miten!