Kokkilan Studio – Kaivosmiehen timantti (3:28)

Kaivosmies löytää eräänä työpäivänään timantin, joka mystisesti katoaa. Mutta saako hän timantin takaisin?

Paikkakunta: Helsinki

Kaikki kuvaa -kilpailun 2016 esikarsintaraadin palaute:

Animaatiosarjan finalisti Kaivosmiehen timantti on loistava kokonaisuus. Yksinkertaisen mutta kekseliään tarinan esillepano on nuoren helsinkiläisanimaattorin suvereeni taidonnäyte. Tarkkaan mietityt monipuoliset kuvakulmat vievät elokuvaa sujuvasti eteenpäin ja yksityiskohtiin on todella panostettu: kaivosmiehen kävellessä puun ohi oksatkin vähän taipuvat. Äänimiksaukseen voisi kiinnittää vielä huomiota, kävelyäänet olivat aavistuksen kovat. Katsojan ymmärrykseen voi myös luottaa, eli aivan jokaista hahmon askelta lähtöpisteen ja määränpään välillä ei aina ole välttämätöntä näyttää. Kun käy selväksi, että ollaan matkalla pisteestä A pisteeseen B, vihjekin siirtymisestä voi riittää ja sitten jatkaa jo toimintaa paikassa B, ellei siirtymisessä itsessään tapahdu jotain merkityksellistä. Äänisuunnittelussa voi myös miettiä, miten musiikilla voisi vahvistaa elokuvan tunnelmaa. Hienoa työtä, Pyry!

Minun elokuvani -tapahtuman palaute (Kari Juusonen):

Elokuvassa kaivosmiehen timantti varastetaan, ja lopulta paljastuu että varas onkin kaivosmiehen vanha tuttu – pihapiirissä asuva lintu.
Erityisen ansiokasta tässä elokuvassa on kuvaus. Usein legoanimaatioissa kamera on koko ajan liian kaukana toiminnasta ja hahmoista, eikä elokuvissa ole kuin yksi kuvakoko: yleiskuva. Siinä ei sinänsä ole mitään vikaa jos halutaan olla havainnollisia ja näyttää esimerkiksi usean hahmon sijainti ja liikkeet lokaatiossa suhteessa toisiinsa, mutta elokuvassa leikkaaminen samankokoisten kuvien välillä ei vaan näytä hyvältä eikä synnytä luontevaa kiinnostusta elokuvan henkilöihin.
Tässä legoelokuvassa kaikki on toisin. Kamera liikkuu hahmon vierellä, nousee välillä katsomaan tilannetta suoraan ylhäältä tai loittonee näyttämään päähenkilön keskellä uutta tapahtumapaikkaa. Jokainen kamerakulma ja kuvakoko on perusteltu, ja näiden kuvien kesken leikkaaminen tuntuu synnyttävän luontevan tavan tarkkailla päähenkilöä hänen toimissaan, katsojaa näkee juuri sen mitä haluaakin nähdä, ja juuri siltä etäisyydeltä joka tuntuu hyvältä.
Myös legomiehen – ja kaiken muunkin elokuvassa liikkuvan – animointi on huolellista ja tarkkaa, äänityöt on myös tehty huolella ja kaikessa tuntuu olevan jonkinlaisen kokeneen elokuvantekijän rauhallisuutta.
Jos jotain kritisoitavaa haluaa kaivella, ja kai se täytyy, niin kaikenlainen toisto elokuvassa on yleensä pahasta – siis tietenkin vain silloin jos toistolle ei löydy jotain elokuvallista syytä. Tässä elokuvassa voidaan kysyä onko päähenkilön paluumatka poliisilaitokselta kotiin kuvattava yhtä pieteetillä kuin kaupunkiin meneminenkin, seuraamme paluumatkallakin hänen jokaisen askeleensa pysäkiltä kotiin vaikka katsoja on jo nähnyt tuon kaiken kertaalleen eikä elokuvantekijälläkään tunnu olevaan asiaan mitään lisättävää. Yleensä elokuvatessa kyllä kuvataan tulemisia ja menemisiä, mutta leikkauspöydässä niitä käytetään vain silloin kun niiden puute aiheuttaa katsojassa hämminkiä joka estää häntä seuraamasta tarinaa. Yhden henkilön elokuvassa näin ei kovin helposti pääse käymään.
Joka tapauksessa hieno legoanimaatio, komeasti toteutettu sopivan kokoinen tarina ja äänityönkin osalta upeaa työtä, kuvaus sitten vielä pisteenä iin päälle. Onneksi olkoon tekijälle, olen utelias näkemään uusiakin elokuviasi!

Tekijät:
Pyry Pohjanoksa, 12 (Kaikki)

Kamera: Sony Cyber-shot DSC-W320

Ohjelmistot: Windows Movie Maker

Lisää kirjoittajasta Kaikki kuvaa

4 kommenttia

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Voit käyttää näitä HTML-tageja ja attribuutteja: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <strike> <strong>