Prosentti kehitysvammaisista on päässyt töihin, vaikka ainakin 3% siihen kykenisi. Jokaisella on vahvuutensa ja jokainen osaa jotakin. The clay was produced by disabled people.
Yhdenvertaisuus/vammaisuus: Elokuvassani (kehitys)vammaiset hahmot tekevät erilaisia asioita, jotkut tavallisempia ja jotkut hurjempia. Siinä juuri yhdenvertaisuus näkyy, elämä ei ole yhtään huonompaa tai parempaa, siinä on yhä yllättäviä käänteitä ja eri tunteita – se on aivan tavallista.
Poika on ollut sokea yli vuoden ja hänen suurin unelmansa on, että hän saisi luistella taas vaikka hän ei mitään näe. Yhtenä päivänä hänen isoveljensä ottaa hänet mukaan jäähalliin kokeilemaan luistelemista, mutta kun he tulevat paikalle niin vahtimestari sanoo että se on liian vaarallista. Veljekset pettyvät ja alkavat lähteä pois. Mutta sitten isoveljelle tulee idea, että he piileskelevät jäähallissa kunnes vahtimestari lähtee pois. Kun vahtimestari vihdoin lähtee menemään, veljekset tulevat esiin piilopaikastaan ja sitten sokean pojan unelma toteutuu.
Yhdenvertaisuus/vammaisuus: Yhdenvertaisuus ilmenee sillä tavalla että sokean pojan isoveli uskoo että hänen veljensä saisi toteuttaa unelmansa vaikka hän on sokea ja vahtimestari sanoo että se on liian vaarallista. Vammaisuus on että poika on sokea.
Paikkakunta: Parainen
Tekijät:
Tomas Laurén, 17 (näyttelijä, ohjaaja, kuvaaja, leikkaaja, käsikirjoittaja)
Simon Laurén, 13 (näyttelijä, kuvaaja, äänittäjä)
Jonatan Rönnholm, 16 (näyttelijä, kuvaaja, muu avustaja)
Kamera: Honor 7 puhelin kamera
Leikkausohjelma: Windows Movie Maker
Muuta tietoa elokuvasta / huomioitavaa: Meillä ei ollut statiivia käytössä joten kuva tärisee vähän muutamissa kohtauksissa, mutta ajateltiin että se vain lisää draamafiilistä kun on ”elävä kamera”. Elokuva on mustavalkoinen koska se lisää draamatunnelmaa, ja teksti on englanniksi koska sen pitää olla viesti koko maailmalle, että ei ole välii vaikka on vammaisuus.
Kaupungissa on uusi tyttö. Millainen hänen uudesta elämästä tulee, löytääkö hän kaikkia mitä hän etsii?
Yhdenvertaisuus: Nuori tyttö muuttaa uuteen kaupunkiin, ja hänellä on vaikea olla oma itsensä koska kukaan ei hyväksy häntä, Mutta sitten lopussa hänen paras ystävä selittää hänelle samanarvoisuuden oikea määritelmä.
Elokuvassa mennään katsomaan pikaisesti, mitä kaikkea peltoajeluun kuuluu ennen ajoa. Päästään myös katsomaan millä tavalla peltoajo meni liukkaalla jäällä!
Yhdenvertaisuus: Yhdenvertaisuutta haettiin seuraavilla lauseilla:
”Jos vain halua ja intoa riittää, niin tälläisen saa aika helpostikkin korjattua.”
”Näitä saa ’suhtkot’ edullisesti”
”Jos ei ole varaa edes renkaanpultteihin, niin kolmekin riittää”
Paikkakunta: Loimaa
Tekijät:
Tuomas Martti, 13 (näyttelijä, ohjaaja, kuvaaja, leikkaaja, käsikirjoittaja)
Niilo Mäkelä, 14 (näyttelijä, ohjaaja, kuvaaja, käsikirjoittaja)
Kamera: Go Pro, Samsung Galaxy S3 mini
Leikkausohjelma: Movie Maker (elokuvatyökalu v.2012)
Muuta tietoa elokuvasta / huomioitavaa: Elokuvassa ei olla käytetty huippukalustoa, eli mielestämme ohjelmaan ja kalustoon verrattuna, aikas hyvän jäljen saimme tulemaan. Kuvauskeli oli hieman kosteansumuinen.
Kehä3 on kuvaus neljästä pälkäneläisestä nuoresta, jotka ovat kyllästyneitä mm. maaseudulla esiintyvään rasisimiin. He päättävät lähteä 15min. varoitusajalla Helsinkiin tutkimaan Suomen kahtiajakoa ja globaalia yhdenvertaisuutta.
Yhdenvertaisuus: Yhdenvertaisuus on monella tavalla esillä elokuvassa, vaikka sitä ei juuri ääneen mainita. Elokuvan henkilöt toivovat, että maaseudulla ihan joka ikinen suhtautuisi ulkomaalaisiin yhdenvertaisina, mutta tietävät, että Suomestakin löytyy kaikkialta kaikenlaisia mielipiteitä. Loppupäätelmä on kuitenkin se, että kotipaikalla ei pitäisi olla väliä. Ei globaalisti, eikä Suomen sisälläkään.
Vertuska on tavallinen poika, joka imaistaan yhtäkkiä keskelle legokaupunkia. Kadulla hän tutustuu kodittomaan Penaan, jota ahne ja ilkeä gangsterijengi kiusaa.
Yhdenvertaisuus: Elokuvassa on poika, joka ystävystyy kodittoman miehen kanssa. Gangsterit ovat häiriköineet miestä ja poika päättää auttaa tätä. Lopuksi myös gangsterit tajuavat, että heillä kaikilla on samanlaiset toiveet ja että kaikki ovat samanarvoisia.
Hiljainen tyttö Elisa saa kaverin kiusatusta kuurosta, mutta Elisan äiti ei aluksi hyväksy ystävyyttä.
Yhdenvertaisuus/vammaisuus: Joskus vammaisuus voi olla myös hyödyksi kuten tässä. Hiljaisen Elisan on helppo olla Olgan kanssa, koska Olgan kanssa hänen ei tarvitse olla koko ajan äänessä ja vaikka Olgan kanssa ei voi puhua normaalisti, hänen kanssaan voi silti olla hauskaa. Pitää olla ennakkoluuloton erilaisia ihmisiä kohtaan, koska silloin voi löytää hyvä ystävän.
Paikkakunta: Jyväskylä
Tekijät:
Inkeri Vaskonen, 16 v. (ohjaaja, leikkaaja, käsikirjoittaja)
Onerva Vaskonen, 14 v. (näyttelijä)
Milja Naskali, 16 v. (näyttelijä)
Seela Manninen, 15 v. (näyttelijä)
Senni Manninen, 13 v. (näyttelijä)
Kaisla Mäkitalo, 15 v. (näyttelijä)
Minerva Harju 11 v., näyttelijä
Arkipäivään kuuluu monia tärkeitä asioita. Joskus kaikki voi vain mennä yksinkertaisesti pieleen…
Yhdenvertaisuus: Nuorten elämässä on monia asioita, jotka on huomioitava arkipäivässä; asioita, jotka ovat samoja ja yhtälailla tärkeitä kaikille asuinpaikasta, kulttuuritaustasta, varallisuudesta ja perhetyypistä riippumatta. Päivä voi mennä monella tapaa pieleen kenellä tahansa, jopa sillä hyvännäköisellä suosikkityypillä.
Erilaisia tunteita herättävä, mielenkiintoinen kokonaisuus, jossa näkyy aitous.
Yhdenvertaisuus/vammaisuus: Yhdenvertaisuus näkyy videolla esimerkiksi kohtauksessa, jossa pelataan sählyä. Sählyä ei pelaa ainoastaan kehitysvammaiset, vaan joukossa on myös muitakin. Lisäksi videolla saadaan hyvin tuotua esille tunnelma siitä, että kaikkien kanssa voidaan keskustella ja kaikilla on samanlaiset onnellisuuden avaimet kourassaan. Vammaisuus näkyy videolla erilaisissa haastatteluissa, koska he ovat elokuvan päähenkilöitä.
