Rento leffailta muuttuu taisteluksi aikuisuutta vastaan.
Miten elokuva käsittelee mielenterveyttä: Elokuvan päähenkilöt joutuvat kohtaamaan aikuisuuden, joka heijastuu heidän mielessään pelottavan murhaajan muodossa. Murhaajaa ei ole oikeasti olemassa, vaan se on pelkkää kuvitelmaa.
Paikkakunta: Helsinki
Tekijät:
Justus E., 13 (näyttelijä, ohjaaja, kuvaaja, äänisuunnittelija, leikkaaja, käsikirjoittaja)
Olavi O., 13 (näyttelijä)
Hermanni G., 13 (näyttelijä, kuvaaja)
Karl N., 14 (näyttelijä, kuvaaja)
Oula K., 14 (näyttelijä, kuvaaja)
Hiski R., 13 (kuvaaja, äänisuunnittelija, muu avustaja)
Eelis H., 13 (näyttelijä)
Lyhytelokuva kertoo apua hakevan nuoren sisäisestä dialogista ja avun hakemisessa koettavasta stigmasta ja epäluulosta.
Miten elokuva käsittelee mielenterveyttä: Elokuvassa ilmenee mielenterveyspalveluiden hyödyntämisen korkea kynnys. Päähenkilö käy ahdistavan sisäisen monologin siitä, että kehtaako hän hyödyntää tarjottua apua. Epäluulon varjon langettaa ajatukset siitä, että hänen kaverit tai perhe tuomitsee häntä valinnasta tai että hän vie palveluiden resursseja joltain apua enemmän tarvitsevalta.
Paikkakunta: Tampere
Tekijät:
Miika M., 22 (näyttelijä, ohjaaja, kuvaaja, äänittäjä, äänisuunnittelija, leikkaaja, käsikirjoittaja)
Vilma R., 21 (kuvaaja, äänittäjä, muu avustaja)
Dokumenttityyliin kuvattu fiktiivinen teos kertoo kahdesta nuoresta, jotka navigoivat tietään viimeisen peruskouluvuoden läpi samalla altistuen yhteiskunnan paineille.
Miten elokuva käsittelee mielenterveyttä: Ammensimme elokuvaamme inspiraatiota omista kokemuksistamme koulumaailmaan liittyen. Ursula kokee suoriutumis- sekä onnistumispaineita arjessaan, koska haluaa pärjätä koulutuskeskeisessä yhteiskunnassa. Kaiken koulutyön keskellä mielenterveys alkaa murentua. Katarinan huolenaiheet ovat erit, mutta kokemus on pohjimmiltaan sama. Hän muuttaa itseään sopiakseen kaveriporukkaansa, jossa keskeisiä aiheita ovat esimerkiksi seurustelu, pukeutuminen sekä bilettäminen. Näemme, ettei itsensä muuttaminen toisia miellyttääkseen kuitenkaan lisää omaa onnea vaan voi kuormittaa itsetuntoa entisestään. Myös erinäiset sivuhenkilöt, kuten Venni, kokee ylikuormitusta, joka on harmittavan yleistä nykynuorille.
Paikkakunta: Rovaniemi
Tekijät:
Sara K., 15 vuotta (näyttelijä, käsikirjoittaja, puvustaja/maskeeraaja)
Elli P., 15 vuotta (ohjaaja, kuvaaja, äänisuunnittelija, leikkaaja)
Suvi P., 15 vuotta (näyttelijä, äänittäjä, muu avustaja)
Alina R., 15 vuotta (näyttelijä, käsikirjoittaja, puvustaja/maskeeraaja)
Kamera: Samsung Galaxy S20 (puhelin)
Leikkausohjelma: Davinci Resolve 16
Muuta tietoa elokuvasta / huomioitavaa: Elokuvamme ei ole dokumentti vaan tarkoituksellisesti toteutettu sillä tyylillä. Hahmot sekä tapahtumat ovat kuitenkin fiktiivisiä.
Elokuvamme kertoo siitä, miten mielenterveysongelmista kärsivän ihmisen elämä voi olla jatkuvaa näyttelemistä, sillä ei halua koko maailman tietävän, että voi huonosti.
Miten elokuva käsittelee mielenterveyttä: Mielenterveysongelmista kärsivästä ihmisestä ei aina näy ulospäin, että voi huonosti, vaan ihminen voi ulospäin vaikuttaa iloiselta ja hyvinvoivalta. Elämä ei kuitenkaan aina ole sitä miltä näyttää, ja yksin ollessa monesti ongelmat kaatuvat päälle. Haluamme elokuvassamme tuoda esiin ystävien ja tärkeiden ihmisten läsnäolon tärkeyttä. Päivissä voi olla ”väliaika”, jolloin voi olla oma itsensä myös jonkun toisen seurassa välittämättä siitä, miltä itsestä tuntuu ja mitä itse on.
Elokuvan päähenkilö käyttää peiliä kuolleen ystävänsä näkemiseen. Samalla hän alkaa eristäytymään maailmasta.
Miten elokuva käsittelee mielenterveyttä: Teema ilmenee päähenkilön tarpeesta pitää kiinni menneisyyteen elämättä nykyhetkessä ja läsnä. Mielenterveys on aiheena lyhytelokuvassamme läsnä rankan ja traumaattisen kokemuksen jälkeen päähenkilö elää kasvavassa yksinäisyydessä.
Tyttö kertoo yksinäisyydestään päiväkirjalle, joka ei ota tyttöä tosissaan.
Miten elokuva käsittelee mielenterveyttä: Tyttö kokee elokuvassa yksinäisyyttä, joka voi johtua esimerkiksi mielenterveyshäiriöistä tai johtaa niihin. Elokuvassa käsitellään myös sitä, jos jonkun ongelmia ja tunteita ei oteta tosissaan. Tällaisia samanlaisia kokemuksia voi olla mielenterveyshäiriöistä kärsivillä.
Korona-aika sai minut tuntemaan itseni yksinäiseksi ja täysin tyhjäksi. Kaikki ahdisti ja koin että olen ahtaasti jumissa neljän seinän sisällä. Kyseessä on oma tekemä kappale.
Miten elokuva käsittelee mielenterveyttä: Lyyrisesti biisi keskittyy ajatuksiin ja olemuksiin siitä miltä tuntui olla lockdownissa/karanteenissa ja kuinka se vaikutti minuun psyykkisesti. Visuaalisesti elokuvassa pyritään myös korostamaan yksinäisyyden oloa ja tunnetta siitä kuinka jumissa pienessä huoneessa tuntuu olla kaiken tämän keskellä. Tämä osoitetaan lukuisilla otoksilla päähenkilöstä istumassa tai makaamassa jossakin nurkassa. Muutamia vihjauksia itsetuhoisuuteen voi myös tulkita useastikin esiintyvien sytkärien ja ylipäätään tulen takia. (itse aktiahan elokuvassa ei näytetä)
Muuta tietoa elokuvasta / huomioitavaa: Elokuva on tarkoituksellisesti skaalattu 4:3 formaattiin saadakseni sen näyttämään vanhalta, VHS kameralla kuvatulta.
Tulevaisuuden haasteet mietityttävät abiturienttia.
Ympäristö:Elokuvassa ilmenee mielenterveys yhteiskunnan asettemien paineiden kautta. Nykyään nuorten on haastavaa suunnitella omaa tulevaisuuttaan ja päätöksiä esimerkiksi koulutuksen suhteen ei ole helppoa tehdä.
Paikkakunta: Vihti
Tekijät:
Eemeli Sjöblom, 19 (ohjaaja, muu avustaja)
Konsta Lähde, 18 (näyttelijä, kuvaaja, äänisuunnittelija, leikkaaja)
Sami Sopanen, 18 (näyttelijä, muu avustaja)
Liisa Penttinen, 18 (näyttelijä, käsikirjoittaja)
Robi Ekberg, 18
